Translate This Page

 MIKÄ ON VIISTOKAIKULUOTAIN?? (Side scan Sonar)

Viistokaikuluotain on laite joka lähettää akustisen signaalin ympäröivään veteen,  Saadun kaiun (kimmokkeen) perusteellä se luo näyttöruudulle valokuvamaisen kuvan merenpohjasta. Nykypäiviin asti ovat nämä laitteet olleet erittäin arvokkaita eikä niitä ei ole juurikaan näkynyt harrastajien käytössä. Viime vuosina on tilanne kuitenkin muuttunut. Nykyään saa jo muutamalla tuhannella eurolla sellaisen paketin, jolla pääsee mukavasti harrastamaan.

Viistokaikuluotain toimii siten että vedessä oleva anturi lähettää viuhkamuotoisen äänisignaalin ympäröivään veteen. Äänen osuessa esteeseen se kaikuu takaisin. Viistokaiku kuuntelee lähettämänsä äänen kaikuja ja muokkaa yhden äänen kaiuista viivan näytölle. Peräkkäisistä kaikuviivoista muodostuu kuva. Mitä kauempana este on, sitä kauemmin ääni tarvitsee aikaa kulkeakseen esteeseen ja takaisin anturiin. Näin kaiun saapumisaika kertoo etäisyyden esteeseen. Signaalin taso tai “äänihäntä” kertoo jotakin esteen koostumuksesta. Prosessori muodostaa kerättyjen tietojen perusteella kuvan näyttöruudulle. Kohtaan missä signaali on osunut kovaan materiaaliin, ilmestyy vaalea piste näyttöruudulle. Jos signaali osuu pehmeään pintaan ilmestyy näyttöruudulle tumma kohta. Kohta mistä ei saada lainkaan kaikua näyttäytyy mustana. Hyviä kaiun heijastavia pintoja ovat kivi, rauta, kaasukuplat. Heikkoja heijastuspintoja ovat märkä puu, muta, muovi ja kumi.


Viistokaikuluotaimet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella että mihin anturit ovat sijoitettu.

A. Anturi on sijoitettu itse veneeseen

Edut ovat: Edullisempi hankintahinta. Helppo käsitellä yksin ajettaessa. Voidaan käyttää erittäin matalassa vedessä ja ahtaissa paikoissa. Saadaan helposti tarkat GPS kordinaatit löydettyyn esineeseen. 

Heikkoudet:  Kuvanlaatu saattaa kärsiä merenkäynnin ansiosta. Operointisyvyys rajallinen. Akustiset häiriöt vedessä sattaa heikentää kuvanlaatua.

B. Anturi on sijoitettu "kalaan". Kala on torpeedomainen esine joka hinataan veneen perässä signaalia johtavan kaapelin varassa. 

Edut: Voidaan kaiuttaa vedessä olevien akustisten häiriökenttien kuten termo, tai halokliinisen vyöhykkeen alapuolella. Voidaan kaiuttaa lähempänä pohjaa, eli saadaan syvässä vedessä tarkempi kuva pohjasta. Kala kulkee yleensä vakaasti siitäkin huolimatta että pinnalla on venettä keinuttavaa merenkäyntiä. Merenkäynti ei siis häiritse merkittävästi kuvanlaautua.

Heikkoudet: Korkeampi hankintahinta. Vaatii yleensä miehistön joka osaa toimia eri tilanteissa oikein. Vaara että kala tarttuu pohjaan ja että kaapeli tällöin katkeaa on aina otettava huomioon. Hankala operoida ahtaissa paikoissa kuten satamissa ja poukamissa.

Samaan näyttöpäätteeseen voidaan vaihtoehtoisesti kytkeä joko veneeseen asennettavaa anturia tai hinattavaa kalaa. Näin mikäli anturit ovat yhteensopivia itse näyttöpäätteen kanssa.


 Humminbird viistokaikuluotaimen kaksi tärkeintä osa. Itse näyttölaite, ja vedessä oleva lähetin vastaanotin, eli anturi. 

 Humminbirdin 800, 900 ja 1100 sarjan uutuudet 2014

Vaikka katseet ovat tänä keväänä pääasiallisesti suuntautuneet vastikään lanseeraattuihin ION ja ONIX sarjan laitteisiin, ovat myöskin 600,800, 900 ja 1100 sarjan laitteet läpikäyneet kasvojenkohotuksen.

Kaikki laitteet valmistetaan samojen standaridien ja laatukriteerien vallitessa samassa paikassa Alabamassa Eufalan tehtaassa (USA). Näkyvimmät muutokset ovat hiukan tuunattu kuori. Asiakasystävällisempi hinta ja sisäänrakennettu GPS. Uutena mallina on XD. XD tarkoittaa extreme deep eli ”äärimmäisen syvää”. Tätä mallia suomessa tuskin nähdään, sillä harva meistä liikkuu paikoissa missä on yli 100 metrin syvyys?

- Uusi Humminbird 800 sarjan perustana on 800x480 7 tuuman (TFT HD) värinäyttö joka näkyy kirkkaana jopa suorassa auringonvalossa. 800 sarja kostuu neljästä eri mallista. 899Ci HD SI combossa löytyy kuten edeltäjässäkin sivukuva ja alaskatselutoiminnot sekä kaksikeilanen Plus sonar(DualBeam). Sisäänrakennettu GPS toimii 10 hz.in taajuudella. Aiemmissa malleissahan oli ulkoinen GPS antenni. Uusi 899 SI combo toimitetaan XNT9 SI 180T anturilla. Tämä anturi toimii 455kHz viistokaikutaajuudella. Laitteeseen voi niin halutessan kytkeä myös XHS HDSI 180T. (Vanhemmassa 898cxsi mallissa tämä oli vakioanturina.)

- Uudet Humminbird 900 ja 1100 sarjan combot tarjoavat kukin viisi eri mallia mukaan lukien SI-mallit. 900 sarjan combossa on kirkas 8 tuumainen 16:9 TFT HD värinäyttö, ja 1100 sarjan combossa on 10,4 tuuman kirkas värinäyttö. Kummassakin combossa on nykyään sisäinen 10hz,in GPS. Laitteet toimitetaan XHS HDSI 180T anturilla. Tällä anturilla voidaan viistokaiuttaa sekä 455 että 800kHz.in taajuudella. Suurin sisäinen muutos näissä kahdessa mallissa on suurempi prosessoriteho. Tätä tarvitaan ilmeisesti jatkossa jos aiotaan käyttää "itsetehtyjä" karttoja. Tarkoitukseen ilmestyy karttasofta vuoden 2014 aikana.

- Ethernetin kautta kaikki 800, 900 and 1100 sarjan laitteet ovat nyt kytkettävissä seuraaviin laitteisiin: Minn Kota® iPilot® Link™, Tutka ja NMEA 2000. SI malleihin (viistokaiku-sivukuva) voidaan myöskin liittää Humminbirdin 360 Imagin sonariin.

Valmistajan ilmoituksen mukaan combojen virrankulutus on 780 mA. 

Anturien taajuudet: XNT9 SI 180T 83,200,455kHz. XHS HDSI 180T 83,200,455,800kHz

Samassa yhteydessä voidaan vielä mainita että erään Helsinkiläisen nettikaupan sivustoilla mainitaan että Humminbird 899,999 ja 1199 combojen SI-taajuudet olisivat 262 ja 455 khz! Tämä ei pidä paikkaansa. Heillä on ilmeisesti sattunut pieni lipsahdus.


Kevät 2014 Humminbird Onix ja Ion.

Alla olevassa pdf.tiedostossa olen yrittänyt tuoda esille ne merkittävimmät ominaisuudet ja erot mitä näissä "täysin" uusissa kalakaikusarjoissa löytyy.


Humminbird Onix- Ion.pdf Humminbird Onix- Ion.pdf
Size : 1254.591 Kb
Type : pdf

Viistokaiuttajan opas.

Opas tehtiin koska oli ilmeistä että kentällä on paljon aiheeseen liittyviä kysymyksä, mutta selkeätä suomenkielisiä teoksia ei ole tällä hetkellä markkinoilla.
Opas on tarkoitettu nimenomaan vastaalkajille, tai henkilöille jotka eivät vielä ole aloittaneet uuden harrastuksen!

Oppaassa perehdytään lähinnä Humminbird kaltaisten laitteiden käyttöä.
(Päiviteyyt 22.06.2011)
Viistokaikuoperaattorin ensimmäinen opas.pdf Viistokaikuoperaattorin ensimmäinen opas.pdf
Size : 1123.2 Kb
Type : pdf

Artikkelissä opastan miten DIY Towfish tehdään.

Lue rakennusselostus  DIY Towfish.pdf   linkistä!

Towfish mallia 2013 on nähnyt päivän valon.

Lue tästä miten se on tehty, viemäriputkea käyttäen.

towfish 2013.pdf towfish 2013.pdf
Size : 858.371 Kb
Type : pdf

Iso vastaan pieni

Artikkelissä kerron eroista joita olen havainnut isojen ja pienten Humminbird viistokaikucombojen, sekä näiden antureiden välillä.

Iso vastaan pieni.pdf.

 Reittipistemanagerin käyttöohjeet:  Reittipistetmanageri

Humminbirdsidescan.pdf Humminbirdsidescan.pdf
Size : 1518.452 Kb
Type : pdf
Viistokaikuartikkeli..pdf Viistokaikuartikkeli..pdf
Size : 211.17 Kb
Type : pdf

Artikkeli joka käsittelee viistokaiku- keilan leveyttä. (Englanninkielinen EdgeTec)

beamwidth.pdf beamwidth.pdf
Size : 464.787 Kb
Type : pdf
Anturin kytkennät ja johdotukset.pdf Anturin kytkennät ja johdotukset.pdf
Size : 340.402 Kb
Type : pdf

Kuvatallenteiden katseluohjelmat.

Viistokaikukomboilla otettuja kuvia (snapshot)  voi tietysti katsella suoraan tietokoneella. Jos haluaa katsella videoita (record) omalla tietokoneella  niin se vaatii jo katseluohjelman.  IMAGINEX.in Yellowfin ja Humviewer kaksi ilmaisia vaihtoehtoja. Yellowfinin katseluohjelman lisäksi tarvitaan myös HBSI Sonar File Converter ohjelma jotta saadaan HB data muutettu Yellowfinille luettavaan muotoon.

 Ylhäällä oikealla "snapshot" kuva. Ja sen alla Yellowfin.in avulla kaapattu kuva. Alhaalla oikealla on näkymä Humviewerilla katsottu tallenne (record).

Yellowfin ohjelmat saat täältä http://forums.sideimagingsoft.com/index.php 

HumViewer katseluohjelman saat täältä:http://humviewer.cm-johansen.dk/ Tämä on ainakin toiminut paremmin minun tietokoneessa kuin Yellowfin.

  25.elokuuta 2014

Ikääntyminen tuo tullessaan paljon positiivistä asioita, mutta myös murheita. Lähinäkö alkaa useimmilla henkilöillä heikkenemään. Niin hyviä kuin nykyiset näytöt ovatkin niin niiden pieni koko aiheuttaa monasti ongelmia jos näkö ei ole kunnossa. Onneksi tähän löytyy helppo ratkaisu, silmälasien lisäksi.

Pdf, liitetiedostossa neuvot miten toimia.


Ulkopuolisen näytön kytkeminen.pdf Ulkopuolisen näytön kytkeminen.pdf
Size : 454.791 Kb
Type : pdf

11.08.2014    Perus-säätöjä kun käyttää viistokaikutoimintoa.

Nettikeskustelupalstoilla näkee silloin tällöin kysyttävän että minkälaisia perus-säätöjä kannattaa suorittää kun halutaan saada parasta mahdollista kuvanlaatua viistokaikutoimintoa käyttäessä? Selkeitä vastauksia tuntuu harvoin saavan, mutta joitakin perusasioita olen kyllä ajan saatossa havainnut. Toiminnot SurfaceClutter ja NoiseFiltter kannattaa säätää nollille. SwitchFire kannattaa asettaa MaxMode tilaan. Kyseiset toiminnot ovat suodattimia jotka ilmeisesti joko syö prosessoritehoa, tai sitten ne vaan hidastavat konetta? Kun nämä asetukset on tehty niin alkaa viistokaiun näyttö vierimään paljon sutjakkaammin ja vierintänopeus alkaa tottelemaan nopeussäätöä niin kuin pitää. Kyseisistä suodattimista en ole havainnut mitään hyötyä viistokaikutilassa.

Toinen seikka mikä on tullut eteen on että jos veneessä käytetään toista kaikuluotainta joka kaiken lisäksi operoi samalla taajuudella kuin viistokaikuplotteri, niin sekin kannattaa käyttää vain jos sen käyttö on todella tarpeellista. Toisen kaiun tuottama häiriö ei ehkä näy viistokaikuplotterin näytössä, ainakaan kovinkaan häiritsevästi. Mutta "kohina" jää raakadataan kun luotausta tallennetaan muistiin (record) SD kortille. Kun tallennettua materiaalia sitten myöhemmin katsellaan esim. Hummwiever katseluohjelmalla, niin kohina näkyy jopa häiritsevästi! 

Joskus tulee eteen tilanteita jolloin selvästi näkee että plotterin on vaikeata tuottaa selkeätä viistokaikukuvaa, kuvasta tulee selvästi suttuinen. Näin voi käydä esimerkiksi syksyllä kun pinnalla oleva vesi on selvästi kylmempää kuin alempana olevat vesikerrokset. Yksi asia jota kannattaa kokeila on että menee valkkoon kohtaan Asetukset ja Vesilaatu. Sieltä löytyy kohdat syvä suolainen, matala suolainen ja makeavesi. Jos olet käyttänyt esim "syvä suolainen" kokeile mitä tapahtuu kun asetat makeavesi. Kun tarjoaa koneelle vuoronperään eri vesityyppejä niin kuva saattaa yhtäkkiä tarkentua. Tämä on nyt vain sellainen elävässä elämässä koettu juttu, muttaa liittynee varmasti jotenkin siihen miten kone kalibroi itseensä?

15.05.2014  Mikä ihmeen Pingrate?

Pingrate kertoo kuinka monta signaalia (ping) viistokaiku lähettää ja vastaanottaa sekunnissa. Mitä enemmän pingejä sen tarkempi kuva. Viistokaikukuva muodostuu viivoista. Yksi ping rakentaa kuvaan yhden viivan. Eli mitä enemmän viivoja per aikayksikkö sen koekeampi resoluutio. Ainakin teoriassa! Humminbird säätää ping/sek yleensä automaattisesti. Record toiminnassa on kuitenkin toiminto missä pingrate voidaan säätää "auto" tai asteikolla 1-50 p/sek. Voidaan siis kuvitella että asettamalla p/sek arvoksi 50 p/sek niin saadaan paras resoluutio ja sillä siisti? Käytännössä asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Kaiun pitää saada takaisin lähettämänsä signaalin ja prosessoimaan sitä ennen kuin sen kannattaa lähettää uutta signaalia matkalle.

Käytänössä tämä toimii niin että kun kaiku on vastaanottanut lähettämänsä singnaalin kimmokkeen, se kuuntelee vielä hetken, että onko sieltä kauempaa vielä tulossa jotakin. Perusteena sille että kuinka kauan pitää vielä odottaa mahdollisia signaaleja "varmuuden vuoksi", kaiku käyttää anturin alla vallitsevan sen hetkisen syvyyden. Eli mitä vähemmän syvyyttä, sen tiheämpi pingrate, ja näin ollen myös parempi resoluutio.

Kun syvyys lisääntyy pingrate harvenee ja resoluutio heikkenee. Jotta homma menisi vieläkin mutkikkaammaksi kaiku laittaa mitattuun syvyyteen vielä lisää aikaa, sen varalta että jos eteen sattuisi tulemaan jyrkkä muutos syvyydessä niin kaiku pystyy silti toimittamaan tasalaatuista ja katkeamatonta viistokaikukuvaa. Näin siksi että kaikuoperaattorin ei itse tarvitse tehdä mitään säätöjä, oli tilanne mikä tahansa. Eräs toinen vistokaikuvalmistaja on ratkaisut ongelman siten että kun syvyyteen tulee radikaali muutos, kaikuluotain kalibroi itseensä uudestaan mikä toki aiheuttaa sen että näyttö "pimenee" hetkeksi ennen kuin uutta kuvaa alkaa ilmestymään näytölle. Kummallakin systeemillä on etuunsa.

Netissä on käyty keskusteluja siitä, että voiko Humminbirdin kaikuoperaattori jotenkin vaikuttaa kuvalaatuun muuttamalla asetuksia tai "huijaamalla" kaikuluotainta? Ideoita on kyllä esitetty mutta vesitiiviitä todisteita ei olla kyetty ainakaan vielä esittämään. Yksi ehdotus oli että lukitaan sonarin pohjasyvyyttä maksimisyyydelle missä operoidaan. Itse olen huomannut Humminbird 798 kanssa että jos käyttää suodattimia ( Noise, surfaceclutter jne.) niin pingrate harvenee, tai ainakin kuva "takkuilee". 898 kanssa en ole ainakaan vielä huomannut tätä ilmiötä, mikä taas voi johtua sen tehokkaammasta prosessorista.

Kehässä on nyt kuitenkin paljon teorioita ja ajatuksia joita aion kokeilla tulevana suvena. Tarkoituksen on siis selvittä että voiko kuvan tarkkuutta (pingrate) parantaa muuttamalla asetuksia. Ja jos voi niin missä olosuhteissa? Täytyy nyt kuitenkin muistaa että kuvan tarkkuus ei välttämättä ole aina sama asia kuin sen erottelukyky. Palataan asiaan kun tiedetään enemmän.  

4pv Joulukuuta soitti eräs tuttuni ja alkoi kyselelmään viistokaikuluotaimista. Tutullani oli paljon asiaa, ja kova kiirre tuntui vaivaavan. Kun nyt piti sanoa edes jotakin, niin ehdotin että osta nyt aluksi vaikka Humminbird 898, siitä kun minulla oli henkilökohtaisesti hyvät kokemukset, ja tarpeen vaatiessa osaisin myös varmasti konsultoida sen käytössä, jos tarvetta ilmenisi.

Hetken päästä soi puhelin taas. Nyt kävin ostamassa laitteen, ja olen menossa Båtvikiin. Siinä sitten ihmeteltiin että miten tämä laitteisto saataisi asennettua vielä samana iltana Uiskoon, jossa oli kaksi jettiä ja joka oli kaiken lisäksi vielä vedessä. Kehotin nostamaan aluksen kuiville, mutta kiirettä oli. Jokun merioperaation yhteydessä oli laivaväylälle jäännyt epämääräinen luku ankkureita, kymmeniä metrejä köyttä, kettinkiä ym. sälää kiinni pohjaan. Tavarat makasivat keskellä laivaväylää, ja olivat vaaraksi laivaliikenteelle, eli ne piti löytää sekä saada äkkiä pois väylältä.

Tunnin päästä tuli kolmas puhelu. No niin nyt on anturi vedessä, ja kaikki kytketty. Toimeliaana miehenä tunnettu tuttuni oli virittänyt Uiskon perään väliaikaisen lankkuvirityksen jonka päähän oli sitten virittänyt anturin. Puhelimitse annoin sitten neuvoja että miten laitetta käytetään ja toivotin onnea.

En ollut lainkaan varma siitä että homma lähtisi alkuunkaan rullaamaan noin kylmiltään ja ilman kunnollista tutustumista ohjekirjaan. Ajattelin itsekseniettä kunhan nyt tutustuu ensi laitteeseen, niin katsotaan sitten tarkemmin joku toinen päivä ?

Men taas tunti ja puhelin soi. Noniin, nyt hän oli jo kohteen päällä, ja alkoi kuvailemaan mitä plotterin näytössä näki. Pitkän palaverin jälkeen todettiin että ankkurit ja köydet olivat ilmeisesti tarttuneet johonkin pitkään esineeseen. Ehkä putkeen tai mastoon? Tuttuni kuvaili myös tunnelmaa merellä. Kello oli jo yli kuuden illalla, meri oli tyyni ja oli kuulemma pirun nättiä olla vesillä vaikka olikin jo pimeätä. Hytissä oli lämmintä ja termoksessa kuumaa kahvia ja karttapöydällä "snackseja". No joo.. saa minua kateelliseksi vähemmälläkin.

Tämä tarina kertoo vain sitä, että viistokaiuttaminen ei ole rakettitiedettä, ja hommaan pääsee helposti sisään varsinkin jos veneelektroniikka on entuudestaan tuttua, ja kunhan mieli vain on avoinna nykypäivän tekniikkalle !

 

 16.06.2013

WeatherSence barometri 

on lisälaite joka voidaan kytkeä Humminbirdin komboplottereihin. Näytölle saadaan tietoja ilmapainemuutoksista viimeisten 12 tunnin ajalta. 

Barometri tekee näiden tietojen perusteella sääennustuksen seuraavan puolen vuorokauden ajalle.

Lue aiheesta enemmän alla olevasta pdf.tiedostosta

barometri.pdf barometri.pdf
Size : 583.135 Kb
Type : pdf

 27.10.2015  Kadonnut poijupainokivi.

Asiakkaan toivomuksesta piti etsiä kadoksissa oleva poijukivi ja kiinnittää siihen uusi poijukettinki. Toisen poijuun piti vaihtaa kettinki ja poiju. Nämä kun olivat noin kolmekymmentä vuotta vanhoja.

Kadoksissa ollut kivi löyti heti viistokaiulla, ja heittäessäni naara-ankkurin plotterin merkkaamaan paikkaan oli tärppi täydellinen napakymppi. Tämä oli hieno homma sillä nyt työ sujuisi ripeämmin  kun ei tarvitsisi etsiä kohdetta sukeltamalla lähes nolla näkyvyydessä. Painokiveen kiinnitin uuden 16mm ketjun ja se oli siinä!

Seuraava kettinki vaihto piti olla rutiinihomma sekin, sillä nykyinen poijukettinki johtaisi minut suoraan kohteeseen. Alhaalla ei näkynyt painokiveä vaan ketju sukelsi suoraan pohjamutiin ja siellä se oli kiinni kuin mikä. Työnsin käteni olkapäätä myöten pohjamutaan, mutta painokivi ei tullut vastaan. Kokeilin myös etsiä kiveä 1,5 metrin   pituisella alumiiniputkella, mutta mitään kovaa ei tullut vastaan. Noin metrin päässä siitä kohdasta missä kettinki katosi pohjamutiin tuli vastaan syvä kuoppa johon en aluksi suostunut menemään, mutta en myöskään halunnut antaa periksi. Mainittakoon tässä vaiheessa että näkyvyys oli nolla. Menin alas "kaivoon" ja käytin aluputkea tuntosarvena. Mutta en tullut hullua hurskaammaksi. Häntä koipien välissä täytyi keskeytin etsinnät ja nousin pintaan. Kerroin asiakkaalle että joudun heittämään pyyhkeen kehään. Kivi oli ilmeisesti viimeisten kolmenkymmen vuoden aikana vajonnut niin syvälle mutaan että sitä ei enää voisi käyttää?

Kotimatkalla asia kävi vaivaamaan mieltäni ja palasin takaisin kaiuttamaan aluetta tarkemmin. En nähnyt aikaisemmin tarpeelliseksi kaiuttaa tämän poijun ympäristöä kun kerran sen paikka oli jo tiedossa. Olisi kuitenkin kannattanut. Nyt selivisi kaikukuvien avulla että n.1x1 metrin mittainen painokivi oli ruopannut itselleen noin 1,5 metrin syvän ja noin 4-5 metriä halkaisijaltaan leveän haudan. Poijukettinki oli ilmeisesti "sahannut" itseensä läpi haudan seinämän, ja tullut pintaan jonkun matkan päästä itse haudasta? Kävin siis haudassa, mutta en tajunnut että se oli niinkin laaja. Ehkä se kivi oli siellä montun toisella laidalla, tai sitten kaikusignaali vain tunkeutuu niin syvälle vetiseen pohjamutaan että se näyttää kuvassa aivan siltä kuin että se kivi olisi haudan pohjalla näkyvillä??

Mutta.. jos siellä pohjassa olisi ollut edes metrin näkyvyys niin tämä olisi ollut helppo nakki. Mutta aion kyllä palata työmaalle jos asiakas haluaa jatkaa projektia?

 24.06.2013

Juhannusaattona "haaksirikkoutunut" kilpapurjevene. Vene on noin 6 metriä pitkä ja maston korkeus n 7 metriä. Vene on kuvassa mennyt täysin ympäri. Masto on uponnut hiekkapohjaan.

Kuvassa venen keula osoittaa suoraan alas. etupurje eli "klyyvari" näkyy selvästi- Mastosta ja sen tukivaijereista lähtee kaksi varjoa oikealle. Kuvasta ilmenee myös selvästi että keula makaa syvemmällä kuin perä.

Syvytta paikassa on noin 7 metriä. Kuvassa olevien valkoisten viivojen väli on 10 metriä.

Veneestä suuntaan klo: 10:00 näkyvä esine saatta olla kateissa oleva nostoköli.? 

Toukokuu 2pv 2013

Juuri jäidenlähdön aikana olen monasti miettinyt että mitä oikein  tapahtuu jäälle sen elämänkaaren viimeisillä minuuteilla? Sulaako se pinnalla vedeksi, vai uppoaako osa siitä ja hajoaa sitten vasta vedenpinnan alapuolella.

Viereinen kuva on otettu vain muutamia minuutteja sen jälkeen kun jäät katosi kyseiseltä rantaosuudelta. Valkoiset viivat ovat jäälauttojen reunoja. Kölilinjan oikealla puolella näkyvät hunnut ovat ilmeisesti vedenpinnan alapuolella kelluvia liukenemistilassa  olevia jäämassoja. Jälkiviisaana voin todeta että olisi kannattanut ottaa muutama DI ja sonar kuv. Niistä olisi ehkä nähnyt tarkemmin että mistä on kyse.

Samassa yhteydessä voisin mainita että vesi tuntuu olevan hyvin häiriintynyt juuri jäiden lähdön aikana. Liekö sitten niin paljon partikkeleita ja kaasukuplia liikkeellä, vai mikä sen aiheuttaa?

(Kuva otettu Humminbird 798CI combolla.) 

 24.08.2013

Viereinen kuva otettu Jussarön vierassatamassa. Oikealla näkyy hyvin vanhan laiturin rakenteita. Vasemmalla näkyy poijupainoja. Tarkasti kun katsoo näkee myös muutama pinnalla oleva vene.

Pienet pisteet edustavat isoa särkiparvea joka tyntuu viihtyvän ponttoonilaiturin alla, ja sen ympärillä.

Laiturijäänteistä on joku hosupetteri tehnyt jopa hylkyilmoituksen. kuulemma?

 Uudenvuodenpäivä 2012

Päätin kokeilla viistokaiuttaa ns. "arktisissa olosuhteissa". Ilman lämpötila oli pari astetta pakkasella ja veden lämpötila pari astetta plussalla.
Laite, Humminbird 798cxi peräpeili HD anturilla toimi pakkasessakin loistavasti. Päätin ajaa lenkin satama-altaan läpi missä vedenpinnalla lillui sellainen millin paksu jäästä koostuva jäähile. Tarkoitus oli tarkistaa että näkeekö anturi myös pinnalla lilluvan jään. Ja näki se!

Tässä nähdään nyt ääriesimerkki siitä miten myös veden pinnalla vallitsevat olosuhteet vaikuttavat joskus ratkaisevastikin kuvanlaatuun.
Viereinen kuva on otettu 400 kHz.in taajuudella ja peräpeilianturilla. Muuta taajuutta ei ollut sillä hetkellä käytettävissä. Olisi ollut mielenkiintoista päästä testaamaan 800 kHz.in taajuutta, koska sen keila on kapeampi, eikä välttämättä ota pinnalta asti? Jälkeenpäin harmittaa että en kokeilut eri häiriösuodattimien toimivuutta näissä olosuhteissa.

Kuvan alaosassa on osittain avovettä, ja kuvan yläosassa on jo tasapaksu ohut jää. Pohjassa on tasavälein betonipainoja ja ponttonikettinkiä. Nämä eivät kuitenkaan näy kuvaruudussa jään muodostaman pintahäiriökentän alta. Vene ajoi railoa pitkin joten anturin välittömässä läheisyydessä ei ollut mainittavasti jäätä.

Ajaessa kiinojään reunaa pitkin, sain oikein hyvää kuvaa myös jään alta. Tasainen ei siis aiheuta häiriöitä, mutta rikkinäinen jäähile kyllä!

10.09.2012

Eräänä iltana soi puhelin ja eräs rakentaja tiedusteli että olisinko käyettävissä jos he tarvistisivat sukeltajaa? Kyseinen henkilö oli jättänyt kuormallisen kattopeltejä yleiselle laiturille. Kun hän myöhemmin tuli hakemaan kuorman merikuljetusta varten, oli osa kuormasta kadonnut. Olisiko tuuli viskonnut levyjä mereen? Kun viistokaiutin alueen totesin että näin oli käynnyt. Kolme peltiä makasi merenpohjassa n.3-4 metrin syvyydessä. Tämä meni siis sukellushommiksi. 

Kuva otettu Humminbird 798C combolla ja  HD-anturilla. Kuvan vasemmassa ylälaidassa näkyy laiturin reunat ja niiden oikealla puolella merenpohjassa makaa kolme kattopeltiä.

Mörköpoijun metsästys. 

Tarina kertoo siitä miten viistokaikulaite ja alaskatselutoiminto voi olla se ratkaisevassa tekijä kun etsitään pientä kohdetta isolta alueelta.      

Mörköpoijun metsästys 2012.pdf Mörköpoijun metsästys 2012.pdf
Size : 1574.093 Kb
Type : pdf

 20.01.2013   Softapäivitys 6,57.

Tässä päivityksessä on valmiudet mm. 360 asteen sonarille. Kenttätestien mukaan tämä ohjelmistopäivitys sisältää kuitenkin virheitä, joten sen lataaminen ei ole suositeltavaa. Eli jos on aikomus päivittää softaa, niin kannattaa odottaa kunnes uusi ja korjattu versio ilmestyy markkinoille. Oma suositukseni on kuitenkin pysyä 6,420 versiossa!

Helmikuu 2013. Uusi softapäivitys 6.60 on ilmestynyt 6,57 korvaajaksi. Jos aikoo hankkia 360 asteen sonaria on tämä softa tätä kirjoitettaessa se oikea valinta. Itse pysyn 6,420 versiossa. Mutta tilanne ehkä taas muuttuu muutaman kuukauden välein ?...

( 1pv huhtikuu2013.  Softapäivitys 6.61 ilmestynyt )

03.05.2014 Softapäivitys 6.740  

Asensin ko. päivityksen ilman ongelmia ja enkä ole ainakaan toistaiseksi löytänyt "bugeja" tästä softasta. SI kuva saattaa näyttää hieman paremmalta kuin esim. 6.420 joka käytin aikaisemmin. Tässä päivityksessä pitäisi olla aikaisempien softien pikkuvirheet eliminoitu. Jos nyt hakemalla pitää hakea jotakin moitittavaa niin voi mainita että lintuperspektiivikartassa veneikoni ei kulje suoraan, vaan huojuu hiukan hassusti. Mutta eipä tuo haittaa?

Kalantunnistustoiminto takkuilee pahasti!

Uusi ominaisuus on myös että kun painaa pitempää wiev painiketta ilmestyy ruutuun pikavalikkoruutu, jossa voi valita esim kartta, sonar, tutka ja SI toimintojen välillä. Painamalla exit nappulaa pikavalikkoruutu poistuu.

Vanhemmat ohjelmapäivitykset.

Malli 798 CXI                                                    590326 1 V5 210 (789 cxi)        5.840

Mallit 898,998 ja 1198                                    6.420

Häiriöitä !

Moni on varmasti miettinyt että voiko samassa veneessä pitää samanaikaisesti kahta kaikuluotainta, varsinkin jos nämä toimivat samalla taajuudella?

Vastaus on että periaatteessa kyllä! On kuitenkin muistettava että samalla taajuudella toimivat laitteet aiheuttavat toisilleen  häiriöitä. Suurin osa häiriöistä voidaan kuitenkin suodattaa pois häiriösuodatin toiminnolla.

Viereinen kuva ylhäällä:

Viistokaikukuvassa esiintyviä häiriöitä jotka samassa veneessä ollut kaikuluotain aiheutti. Häiriöt näkyi hyvin  matalassa vedessä. Minkäänlaista häiriönsuodatusta ei ollut päällä. Syvässä vedessä häiriöraidat näkyivät ainoastaan kuvan reunaalueilla mustaa taustaa vasten. Eikä läheskään yhtä voimakkaina kuin viereisessä kuvassa.

Viereinen kuva oikealla ja alhaalla: 

Häiriösuodattimet kytketty pois käytöstä. Kuvan kirkkaassa osassa näkyvät pystyraidat syntyivät kun kytkettiin päälle toista kaikuluotainta joka toimii samalla taajuudella. Harmaalla alueella. toinen kaikuluotain on vielä sammutetuna.

Veneessä saattaa olla muitakin häiriöitä tuottavia laitteita kuten esim. tuulilasinpyyhkijän moottorit ja sähköperämoottorit.

15.10.2012

Oikealla DI-(alaskatselukuva) joka esittää Esselholmenin hylkyä. Syvyyskäyrät ja yksityiskohdat pitävät hyvin paikkaansa.

Kuva on otettu Humminbird 798CI laitteella, ja HD peräpeilianturilla.

Vene oli pulpettivene.

Vieressä DI-alaskatselukuva rautalaivan puolikkaasta. Hylky makaa noin 20 metrin syvyydessä tasaisella hiekkapohjalla.

Kuvasta  käy hyvin ilmi kohteen syvyyskäyrät  ja muodot. Tästä on hyötyä kun laaditaan sukellus-suunnitelma, ja kun valmistaudutaan ankkurointiin.

Alhaalla oikealla on ilmeisesti puuhylky joka on osittain uponnut hiekkaan siten että vai toinen kylki on enää näkyvillä?

Kuva alhaalla esittää pystysuoraa jyrkännettä joka putoaa kohtisuoraan 10 metristä yli 30metrin syvyyteen. Jännä sukelluskohde, ja yleensä paljon ahvenia pohjalla, joka koostuu puhtaasta hiekasta. 

Kuva otettu Humminbird 898 CI  laitteella. 

21.pv elokuuta 2012

Kuvassa on noin 4 metrinen lasikuituvalmisteinen pienvene joka on ollut upoksissa jo vuosikymmeniä. Syvyyttä on joku 10m. Kuva osoittaa sen että lasikuitu antaa hyvän akustisen kimmokkeen, eli näkyy hyvin viistokaiussa. 

6pv. lokakuuta 2011

Splitwive-kuva poijupainosta joka koostuu kaivonrenkaasta. Kettingin puolessavälissä on asennettuna 5L kanisteri jonka funktio on pitää kettinkiä irti pohjasta ruostumisen estämiseksi.

Vasemmalla ylhäällä DownImage kuva. Oikealla ylhällä perinteinen Sonar kuva, ja alhalla viistokaikukuva 25m pyhkäisykeilalla. Laite Humminbird 798CXi

 2D ja DI kuva samasta kohteesta. 2D kuvassa näkyy selvästi kohteen ympäri pyörivät kalaparvet.

Lokakuu 2011

Kun lähtee hylkyjahtiin saa varauta kaikkeen. Monesti tulee vesiperää. Kun Matti Ylitalo lähti elämänsä ensimmäiselle hylkyjahdille, tulikin kolme tärppiä samalla vedolla. Loistavaa. Puuvene, rautalaiva ja ennestään tuntematon puuhylky samassa linjassa. Voidaan hyvällä syyllä olettaa että Matilla on ollut "päivä pulkassa"! Paikka Houtskari, ja laite Humminbird 797cxi. Onnittelut.

(Kuva: Copyright Matti Ylitalo 2011)

23. lokakuu 2011 

Vihdoin ja viimein sain asennettu viistokaiun anturin pulpettiveneen peräpeiliin . Aikaisemmin kaikki viistokaiut ovat olleet asennettuina fiskariin, koska katsoin ettei ole tarvetta viistokaiuttaa pikkuveneellä.

Etuna on nyt ainakin se että pystyy ajamaan kunnon elektronisella merikortilla myös pikkuveneellä, silloin kun pimeys tai sankka sumu haittaa liikkumista. Hyvin tuo anturi tuntuu pelavaan myös perämoottorin vieressä. Vaikka häiriöitä esiintyy hetkellisesti. Mutta kun ajaa hiljaa ja nostaa rikiä hiukan ylös tulee siistiä kuvaa.

22.heinäkuu 2012

Anturi pulpettiveneessä on ollut toimiva ratkaisu! Nyt uskaltaa mennä jopa tosi ahtaisiin paikkoihin kuvaamaan merenpojaa.

 Pari seikkaa on tullut esille joka vaatii huomiota. Anturiin kerääntyy kasvustoa joka ajanmittaan saattaa heikentää signaalia. Ainakin suomenlahdella. Maalaamalla anturia myrkkyvärillä pääsee eroon tästäkin ongelmasta. Ainakin yhden kesän ajaksi. En ole huomannut että ohut myrkkymaalikerros (Blakes) vaikuttaisi negatiivisesti kuvan laatuun. Toinen seikka on että anturista lähtevä kaapeli joutuu kovan paineen kohteeksi ja sen kuori alkaa murtumaan kohdassa missä kaapeli tulee ulos anturista. Tämän voi ehkäista laittamaalla kaapelin juureen reilusti silikoonia. epoksia tai muuta töhnää joka vahvisttaa liitoskokdan. Pienikin murtuma kaapelinjuuressa saattaa aiheuttaa sen että anturin sisälle pääsee vettä, siitäkin huolimatta että se on "umpi epoksia". Veden tunkeutuminen anturin kuoren alle saattaa aiheuttaa häiriöitä lämpötila-anturin toimintaan. Lämpölukemat alkavat näyttämään epärelevantteja lukuja. Tämä on korjattavissa. Anna anturin kuivua viikon pari. Liimaa halkeamat epoksilla, tai erikoismuoviliimalla. Kaapelin juurta voi tiivistää aquasure merkkisellä liimalla. 

 

20.11.2011

Kun pontonilaiturisatamassa ryhdytään suorittamaan vedenalaisten rakenteiden kuntokartoitusta  on viistokaikuluotain oivallinen apuvälineeline!

Kettinkien, poijupainojen ja muiden esineiden sijainti saadaan kätevästi selville. Myös vedenalainen maailma saadaan kartoitettua ja tämä nopeuttaa työn suunnittelua merkittävästi!

Viereisessä kuvassa näkyy kettingit ja poijupainot. Ylhäällä oleva "kampa" on hylyn kylki joka on pääosin haudattuna hiekkaan ja kasvillisuuteen. Terävät pystysuorat viivat ovat ponttoonien kyljet. Hennommat pyatysuorat viivat ovat veneiden peräpeilejä.

Kuva on ns. mosaiikkikuva, eli se koostuu alunperin kolmesta kuvasta joka on yhdistetty kuvankäsittelyohjelmalla.

(Humminbird 798 peräpeilianturilla)

Alhaalla oleva kuva otettu 30.10.2011 Humminbird 798CXI laitteella ja peräpeiliin asennettulla HD-anturilla. Vene on 4,6 metrinen perämoottorivene
Kuva on otettu n. 2½ metrin syvyydessä makaavasta hylystä ja 10m keilalla

( Kuva on muokattu kuvankäsittelyohjelmassa!)

12.2013

Sama hylky otettu toukokuun alussa aikan jolloin hylkyä peittävä kasvillisuus on vähiten. 

On huomioitavaa että kaikki se teksti ja kuvamateriaali mitä tällä sivulla esiintyy, on sivustojen ylläpitäjän omaisuutta, jollei toisin mainita! Materiaalin osittainenkin kopiointi ilman lupaa, muuhun kuin yksityishenkilön henkilökohtaisen käyttöön on tekijäoikeuslain nojalla kielletty sekä rangaistava teko!

Make a free website with Yola