Translate This Page

Tässä on osa niistä hylyistä joihin olen tutustunut. Hylkykohteita lisätään sitä mukaan kun sopivaa aineistoa on käytettävissä. Kuvat eivät ole arkeologisessa mielessä mitään tarkkoja dokumentointeja! 

Väripiiros ja viistokaikukuvat ovat sivustojen ylläpitäjän tekemiä ja omaisuutta. Clipart laivakuvat ovat Clkom.com sivustoista kotoisin. Jos valokuvien tai viistokaikukuvien omistaja on muu kuin sivuston ylläpitäjän, siitä mainitaan erikseen! Värilliset hylkykuvat ovat pääosin tehty CorelDraw ja Photopaint ohjelmilla  

Esselholmen  Galeoni  1500-luku

Vanha arvokas hylky jossa pohjarakenteet sekä keulapuu ovat vielä paikalla. Aluksen identiteetistä ei ole tietoa. Aluksesta on löytynyt Barthman saviastioita.

Viistokaikukuva hylystä

Video hylystä

Graf Nikita-niminen priki (brigantine) upposi vuonna 1784 Jussarön vesillä. Alus oli matkalla Lyypekistä Pietariin kapteeni Stefan Corneliuksen komentamana. Mukanaan oli painolastin lisäksi viiniä, posliinia, ja simpukoita ym. Hylky makaa Jussarön salmen länsiosassa Lill-Jussarön rannassa noin 9-15 m syvyydessä.

Aluksen länsipuolella muutaman kymmenen metrin päässä, makaa myös pienempi alus melkein konkonaan hiekan peitossa.
Aikoinaan kuviteltiin että kyseessä oli Hopeapriki.

Tämä nimi elää vielä vahvasti sukeltajien keskuudessa, huolimatta siitä että kyseessä ei ole "Hopeapriki". 

Viistokaikukuva hylystä.

Video

 De Chaterine Haaksirikkoutui 16 syyskuuta 1782

Laiva tunnetaan myös nimellä "Hopeapriki". Alus lähti matkalle Amsterdamista 20.07.1780 kohti Pietaria. Väliaikaisena kipparina toimi Jochum Anderees. Lastina oli kauppatavaraa, kattotiilejä sekä hopeaa Pietarin hopeasepille. Alus joutui myrskyyn Viron länsipuolella ja saapui suomen rannikolle keskiyön jälkeen. Kun kuohuja alkoi ilmestymään aluksen ympärillä oli jo myöhäistä. Alus juuttui kalliorantaan ja jäi pintahylyksi. Aamulla kymmenen-henkinen miehistö yhtä lukuun-ottamatta, souti Espingskärille. Aluksen lastia ryhdyttiin myöhemmin pelastamaan. Nykyisten tietojen mukaan on suurin osa hopealastista pelastettu. Tästä löytyy dokumenttejä, sillä lastin omistaja Ludvig Holovig syytti kevättalvella 1783 Tammisaaren raatia siitä, että lasti oli myyty huutokaupassa alihintaan "tutuille".    

Aluksen paikannus on kesken. No, tästäkin löytyy useitakin eriäviä mielipiteitä, mutta näyttö puuttuu.

Notholmenin hylky - Alglo

Tämä hylky on paikallisen perimätiedon mukaan hollantilainen kauppaalus De Chatrine, eli legendarinen Hopeapriki. Hylyllä on myös värikäs lähihistoria. Hylyt. netin mukaan “armeijan” sukeltajat olisivat purkaneet hylyn perusteellisesti ilman museoviraston lupa. Museovirasto on myös tutkinut alusta. Jostain syystä hylky ei enää esiinny uudessa hylkyrekisterissä. Mielenkiintoista. Mitä lie sukeltajat aikoinaan etsinneet? Miksi tätä hylkyä ei ole kelpuuteta hylkyrekisteriin? Aiemmat sijaintitiedot ovat myöskin sen verran poskella että sen perusteella hylky ei löydy.

 Hylky sijaitsee kauniissa rotkossa ja ottaa avosylin vastaan auringonvalon. Kohde on ainakin syksyisin erittäin kaunis. 

Lokakuussa 2012 tehtyjen sukellusten perusteella näyttää siltä että kohde koostuu ainoastaan paapuurin kyljestä ja irtotavarasta.

Varsinainen haaksirikkopaikka on sitten jossakin muualla. Ilmeisesti ulompana merellä?

Viistokaikukuva kohteesta:

Video kohteesta:


Briggharun (Timon hylky)

Tämä on melko uusi hylky joka makaa Sandnäsudd,ist etelään Briggharuna luodon länsirannalla n.19 metrin syvyydessä. Alus on rungoltaan ehjä, mutta kaikki irtaimisto, kannet ja mastot on korjattu talteen. Alus on ollut kaksimastoinen, ja ilmeisesti kaljaasi?

Perimätiedon mukaan alus olisi uponnut n. 1850 luvun vaiheilla ja että haaksirikko olisi ollut tahallinen teko. Eli vakuutuspetos. Tämä tieto ei kuitenkaan ole vahvistettu mitenkään.

Hylky on kuitenkin erittäin hieno kohde. Harvoin löytyy virkistyssukellus syvyydessä näin ehjiä laivoja.

Bockholmen

Puisen purjealuksen hylky.
Hylky lepää pohjassa etelä-pohjoissuunnassa keula rantaan päin oikealla kyljellään, josta ei ole jäljellä juuri mitään. Vasen kylki on melko ehjä keskiosaltaan, ja nousee noin kaksi metriä pohjasta ylös. Keulassa on jäljellä keulasteevi, muuten keula on hajonnut pahoin. Perä on hajonnut lähes kokonaan ja on nykyisin lautojen sekamelska. Peräosassa on näkyvissä myös noin 2-3 metrin matkalta aluksen köliä. Alus on rakennettu pehmeästä puulajista, ja se on limisaumainen. Kaarien liitoksissa on käytetty puutappeja sekä rautanauloja. Aluksesta on ilmeisesti pelastettu takila ja kaikki muu irtain tavara. Aluksen karkea pituus noin 18.5 metriä, mittaus on tehty keulasteevistä aluksen perään.

Viistokaikukuva hylystä

Video kohteesta


Sotakaleeri  Jussarö

12 metrin syvyydestä on löydetty 1550-1600- lukujen tietämille ajoittuva sotakaleerin hylky. Hylyn köli ja sikoköli, yksi mastonkenkä sekä kaarien tyngät kölin päässä ovat vielä nähtävissä.  Muu osa hylystä on levinnyt laajalle alueelle. Hylystä on nostettu sen keulassa sijainneet, parin metrin mittaiset kolme pronssitykkiä, joissa näkyy vuosiluku 1545. Neljäs nostettu tykki on graffitoitunutta rauta.

Kohde on kaunis ja rauhallinen sukelluskohde, varsinkin iltaauringossa.

Viistokaikukuva kohteesta, (Humminbird 798)

Video kohteesta


Lågören  Espingskär.

Hylky koostuu kahdesta kyljenpalasesta jotka ovat poikittain toisiinsa nähden. Koska lähistöllä ei ole löydetty muuta hylkytavaraa, kuten pohjakaaria, köliä tai sikoköliä, on yksi teoria että itse haaksirikkopaikka sijaitsee ulompana merellä, Ja kun laiva on rikkoutunut ovat nämä palat sitten ajelehtineet pohjoiseen.
Laivan rakennustapa viittaa hollaintilaiseen rahtilaivaan 1700-luvun loppupuolelta. Sen tarina tai alkuperä ei ole vielä selvitetty. Alus on ollut yli 30m pitkä.

Hylkyä on jo vuodesta 2001 keretty nimeämään Hopeaprikiksi. Tähän en kuitenkaan usko, sillä De Chatrinen lasti koostui kattotiileistä. Näitä tai edes mursketta en ole nähnyt ensimmäistäkään tämän hylyn lähistöllä.

Hylyn länsipuolella löytyy kyllä tiilejä, mutta ne ovat ns. tavallisia tiiliä ja joukossa on myös tulenkestäviä tiilejä. Paikallisten mukaan kyseessä on savustusuunin jäänteistä joka on purettu ja viskattu mereen. 

Liitupiipun jäänteitä löytyy pitkin saarta, mutta ne ovat enemmänkin verrattavissa tupakantumppeihin, ei osana lastia. Paikalla on iso sileä kallio joka on varmasti ollut hyvä verkkojen kuivaus paikka. Sielllä missä on ollut ihmisiä löytyy myös pulloja ja tupakantumppeja (piipunpalasia).

Constant Trader (Tiilihylky) Jussarö

Tämä hylkykenttä on löydetty vasta syksyllä 2010. Kyseessä on pahoin hajonneesta hylystä joka koostuu useasta jäännöskentästä. Alustavat tutkimukset viittaavat siihen suuntaan että kyseessä voisi hyvinkin olla "hollantilainen" kauppaalus. Eli n. 28 x 8 metrinen priki.

Varma on ainakin se että aluksessa on ollut runsaasti tiiliskiviä. Aluksen alkuperä on toistaiseksi tuntematon.

25.08.2013

Tämä hylky saattaa hyvinkin olla Costant Trader joka haaksirikkoitui Segelskärin edustalla. Myöhemmin hylky irtautui karilta ja ajelehti Lill Jussarön pohjoispuolelle. Alus oli sen verran pahasti rikkoutunut että ei katsottu tarpeeliiseksi edes yrittää pelastaa alusta. Oliko sikoköli irronnut? Tämä sopisi hyvin kuvaan? 

Osa tutkimustuloksista löytyy täältä.

FENIX     Venäläinen sotaalus  upposi syksyllä1831.

Laiva ajoi karille Engelsmansbrottenin seutuvilla, ja alkoi vuotamaan. Kaikki irtaimisto heitettiin yli laidan ja mastot katkaistiin. Aamulla saatiin mantereelta apua, ja miehistö pelastui. Pian tämän jälkeen alus katkesi ja upposi.

Tästä hylystä liikkuu niin paljon tarinoita ja huhuja, että se on pakko löytää! On mahdollista että katkeamisen jälkeen laivan osat eivät uponneet haaksirikkopaikalle, vaan että ne ovat ajautuneet laajemmalle alueelle ja uponneet vasta myöhemmin? Tai sitten tämän haaksirikkopaikka on jossakin muualla?

Päivitetty elokuussa 2012

Aluksen keula makaa Haaksirikkopaikan läntisen luodon pohjoispuolellla. Luodolta kulkee noin 130m pitkä ketju hylyn keulaosaan. Täällä makaa myös osa takiloinnista sekä vinssi. Luodon länsipuolella makaa osa keskilaivasta sekä osia keulasta ja peräsin. Osat makaavat keskimäärin 24-30m syvyydessä.

Itäisen luodon pohjoisrinteessä löytyy hylkytavaraa sekä tykkejä.

Lerharunin Jahti

Uponnut 1751. Alus oli joutunut pulaan merellä, ja ajoi Lerharun nimisen luodon rantaan. Koska pelättiin laivan uppoamista, ryhdyttiin purkamaan lastia turvaan saaren rantaan. Aamulla alus oli jo kadonnut, tarinan mukaan.

Jonas Hanh merkitsi merikorttiinsa aluksen uppoamispaikaksi saaren eteläpuoli. Pienemmän purjealuksen jäännöskenttä löytyy kuitenkin saaren pohjoispuolelta. Alus on täysin hajonnut, ja puunkappaleita löytyy pitkin koko pohjoisrantaa. Osittain hiekkaan hautautuneena.

Jahti  Stackören uponnut 1945-50?

Alus kuului paikalliselle kauppiaalle nimeltä Andersson. Aluksella on ilmeisesti kuljetettu kauppa- ja puutavaraa. Alus oli saannut vuodon ja ajettu pienen Stackören nimisen saaren rantaan, missä se myöhemmin upposi. Takilointi on korjattu talteen. Alus on hajonnut ja se on osittain uponnut hiekkaan. Keulapuu ja vinssi ovat vielä tallessa. Alus makaa matalassa vedessä.

( Kuva manipuloitu kuvankäsittelyohjelmassa!)



Östergadden

Tämä pahoin hajonnut hylky makaa Östergadden uloimpien kallioiden välissä noin 5m. syvyydessä. Alus on ilmeisesti Avanturge ja on tyypiltään Galeotti. Tasapohjanen laiva siis. Alus oli matkalla Lûbeckistä Haminaan. Lastina oli hedelmiä ja painolastia. Haaksirikko tapahtui marraskuun 12pv 1784. Samana päivän siis kun Graf Nikita upposi Jussaröön salmessa.

Video hylystä 

s/s Est. Höyrylaiva joka upposi 16 lokakuuta 1917. Laivan alkuperäinen nimi oli Johanna Oelssner.

Laiva makaa n. 30metrin syvyydessä. Se on pituudelta n. 100 metriä ja vetoisuus 426 brt.


Höyrylaiva s/s Est.in kohtalo lyhyeesti:

Est story.pdf Est story.pdf
Size : 156.211 Kb
Type : pdf

 Uggelskär. Tämä hylky on hajonnut totaalisesti ja sen alkuperä on ainakin minulle tuntematon. Jäännöskenttä on laaja ja koostuu pääosin n. 4-8 metrin pituisista tammipalkkeista. Jonkun verran pientä lehtikuusesta koostuvaa lautatavaraa ollaan myös tavattu. Matalemmassa vedessä on pohjaan haudattuna metalliesineita pääosin raudasta. Mielenkiintoista on se että vaikka jäännöskentällä on todella paljon paksumpaa puutavaraa mikä jo sinänsä kertoo jotakin aluksen koosta, niin köliä, keula ja peräpuutavaraan ei olla havaittu.

Teorioita on useita. Hylyllä on suoritettu "meripelastustoimintaa" ja arvokkaimmat puutavarat on otettu talteen. Toinen vaihtoehto on että alus on ollut jonkinlainen tasapohjanen ruuhi jolla on kuljetettu raskaita kuormia. Itse uskon jälkimäiseen vaihtoehtoon.

Kohteessa tullaan sukeltamaan jatkossakin, ja syksyllä kun kasvillisuus katoaa, saattaa jokin arvokas yksityiskohta kenties paljastua, ja saamme lisätietoa hylystä?

Antonio    Hanko,-Lappohja. Uponnut: 1939 parkkilaiva

Virosta kotoisin oleva n.30-metrinen kolmimastoinen parkkilaiva. Hylky on ollut mäntyrakenteinen, kannellinen ja limisaumainen alus. Se on uponnut ehjänä.Syvyyttä paikalla on n.15 metriä.



Kultakaleeri  Porvoo, Risskär  Uponnut: 1721

Venäjän kaleerilaivasto oli Flisön taistelun jälkeen hajaantuneena pitkin Suomen rannikkoa ja temmelsi vieläkin aika ajoin myös Ruotsin rannikolla. Eräs siellä vieraillut kaleeri oli matkalla takaisin Pietariin, kun se Emäsalon eteläkärjessä painui tuulessa Risskärin rantaan ja vajosi jonkin matkan päähän rannasta. Mainitun venäläiskaleerin lastina piti olla mm.14 tynnyriä kultaa.

kultakaleeri_doku.pdf kultakaleeri_doku.pdf
Size : 675.175 Kb
Type : pdf

Make a free website with Yola