Kimis WRECKDIVING pages

Translate This Page

 Tervetuloa  Antiikkihylkyjen Kiehtovaan  Maailmaan

Näillä sivustoilla minulla on kunnia esitellä osan niistä lukuisista hylyistä jotka ovat haaksirikkoutuneet Jussarön merialuella Tammisaareen edustalla.

Nykyään käyetään hylkyjen etsintään myös viistokaikuluotaimia, näistä löytyy tietoa Sidescan sonar sivulla.

Kirjoitan myös tarinoita ajankohtaisista etsintäoperaatioista, sekä varustekokemuksista jotka saattavat kiinnostaa muita sukeltajia.

Sivustot on perustettu keväällä 2011, ja kävijämäärä on tällä hetkellä n. 20-100 viikossa

93% siitä mitä näillä sivuilla kerrotaan, on täysin totta. Käytännössä siis kaikki!

 Ajankohtaista:

15.08.2017  Normaalin partiotoiminnan yhteydessä törmättiin meille tuntemattomaan hylkyyn. Voitonriemu kesti siihen asti kunnes nähtiin että hylky oli jo hylkyreksiterissä. Löytäjäksi ilmoitettu, kukas muu kuin R.Koivusaari ! Museoviraston mukaan puutavara olisi peräisin 1700-luvun alkupuoliskolta. Alus on ollut vankkarakeiteinen, ja ilmeiseti kauppaalus. Itse hylkykenttä kostuu kolmesta osasta. Pohjarakenteet, peräkaaret, ja yksi osa kyljestä. Lännempänä löytyy myös osa kyljestä joka on suurimmaksi osaksi hautautunt hiekkaan. Tästä noin 100 metriä länteen löytyy yksittäisiä lautoja pitkin rantaa.  Itselläni on jonkinlainen teoria aluksen kohtalosta, mutta tästä teoriasta puuttuu vielä joitakin osatekijöitä, kuten esim "the motherload".

Hylky on videokuvattu ja video löytyy tästä :

27.06.2017   Kiireet, kelit ja terveys eivät ole tänä vuonna suosinut sukellustoimintaani mutta eiköhän tähänkin tulee muutosta?

Kesän tultua alkaa taas meriarkeologinen toiminta vilkastumaan rannikkoseudulla. Ja aina silloin tällöin mediassa vilahtaa ajatuksia Hanneke Wrommen hansakoggin haaksirikkopaikasta. On esitetty ajatuksia että hylyn pitäisi olla tasapohjanen.  Koggilaivoista on saatu paljon uutta tietoa, ja niistä on jopa rakennettu useita replikoita. Nämä alukset eivät suinkaan ole tasapohjaisia vaikka köli onkin suora. Tätä huomioiden niin Slätlandetin tasapohjanen hylky ei siis ole ollut muodoltaan Koggilaiva. Tasapohjaisia laivoja ovat olleet esim. hollantilaiset rannikkorahtilaivat, kuten esim Avangture joka upposi Jussarögaddar luotojen kohdalla 1780-luvulla. Myös osa Chapmanin suunnittelemat sotalaivat 1700-luvulla olivat tasapohjaisia. Ja onhan niitä paljon muitakin laivoja joiden pohjakaaret olivat enemmän tai vähemmän suoria.

Tässä linkki vidoeon missä rakennetaan Koggilaivaa  https://www.youtube.com/watch?v=gCyUKJV8_WI

Viereessä oleva kuva on kaapattu Björn Landströmin kirjasta Skeppet. Tämä kirja on niin kattavaa että se on pidettävä hylkyharrastajan "raamattuna"


02.12.2015   Video Constant Traderin haaksirikosta on julkaistu. Aluksen kohtalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa. Itse olen saannut jotakin selville Christian Ahlströmin kirjasta Looking for leads..

Videokuvaaminen vellovassa vedessä ei ole helppoa ja se näkyy myös videon laadussa. Veneen ankkurointi tässä kohteessa onnistuu ainoastaan tyynellä kelillä. Alussa kaikki näytti hyvältä ja vesi oli kirkasta. Sitten kaksi laivaston alusta pyhkäisivät ohi ja vesi oli taas täynnä hiukkasia ja tuntui ettei vellominen lopu koskaan. Aina on jotakin valittamista.

Video nähtävissä alla olevasta linkistä

13.11.2016  Sattuman seurauksena löysin artikkelin jossa kerrottin miten perinnelaiva Jacobstads Wapen projekti sai alkuunsa. Havaitsin paljon yhtäläisyyksiä perinnelaivan  ja Briggharunin hylyn (Timon hylky) välillä. Tein niistä koostelman jotta jokainen asiasta kiinnostunut voi sitten rauhassa ihmetellä ja pohtia onko aluksilla yhteinen kantaisä vai ei? Palautetta ja kommenntejä otetaan avosyliin vastaan! Aineisto on luettavissa alla olevan linkin kautta.

25.10.2016.  Talvi alkaa tekemään tuloa, ja avomeritoiminta on ohi tältä vuodelta, ainakin minun osalta. Menneenä purjehduskautena on ollut Ilahduttavaa todeta miten veden laatuu ja näkyvyydet ovat parantuneet entisestään.

Talven aikana olisi tarkoitus julkaista video Englantilaisesta kolmimastoparkkilaiva Constant Trader.ista, joka haaksirikkoutui elokuussa 1785 Johnskärissä (nyk. Segelskär) ja joka myöhemmin ajautui Jussarön pohjoispuolelle missä se sitten hajosi kolmeen osaan.

Toinen aineisto mitä olisi tarkoitus julkaista, koskee yhtäläisyydet Briggharunin hylyn ja perinnelaiva Jacobstads Wapen,in välillä. Moni seikka viittaa siihen että kummatkin laivat oli rakennettu samoilla piirustuksilla. Nämä on piirtänyt itse Fredrik Henrik Af Chapman vuonna 1758. Tämä alus oli tarkoitettu "massatuotantoon" , ja sen piti olla halpa ja nopea valmistaa.

18.08.2016 Kesäloman viimeisiä sukelluksia suoritettiin Briggharunin hylyllä Snappertunan ulkosaaristossa. Aluksen olemassaolo oli tiedossani jo pitkään. Olin saannut vihjeitä eräältä paikallshistoriaa tuntevalta henkilöltä. Tiedot olivat kuitenkin sen verran puutteelliset että mitään suurempia etsintöjä en lähtenyt järjestämään. Ihmettelen kuitenkin näin jälkikäteen miten sokea ihminen voi olla. Olin ajanut kohteen yli viistokaiulla moneen kertaan, mutta odotin löytäväni korkeintaan lankunpätkiä. En reagoinut ollenkaan rungoltaan ehjänä olevaan hylkyyn?

No nyt se on kuitenkin tiedossa.

Video hylystä löytyy tästä: http://kimnystrom.magix.net/album/all-albums/!/oa/7363838/

18.08.2016 Kaikki sukellussuunnitelmat meni uusiksi jo kesäloman ensimmäisenä päivänä kun paineilmakompressori pamahti mykäksi. Ilmaa oli sen jälkeen rajoitetusti ja se piti käyttää harkiten. Asia on nyt korjattu ja kompura on kuin uusi ja laulaa erittäin nätisti.

Jussarön ulkopuolella makaava hylky, joka oli tässä jonkin aikaa sitten lehdistön suosikkihylky, piti käydä tarkistamassa. Sitä kuvattu video löytyy osoitteesta:

http://kimnystrom.magix.net/album/all-albums/!/oa/7362783/

02.07.2016 Lomakausi lähestyy!

Eipä ole tälle sivustolle tullut kirjoiteltu pitkään aikaan kun ei ole juuri mitään tapahtunutkaan. Toisaalta, Jussarön edustalla on ollut sen verran muutakin sukellustoimintaa joten hoitakoon ne hommansa pois, niin saa sitten puuhastella rauhassa ilman yleisöä. ( tai sitten ei?)

Suunnitelmia kuitenkin on. Kesken jäännyt etsintäprojekti tullaan jatkamaan, ja pari kolme kohdetta pitäisi käydä videokuvaamassa mahdollisuuksien mukaan.

Oikealla: Ilmeisesti 1800-luvulta peräisin oleva isokokoinen ruuhi löytyi kesäkuun alussa Inkoon Barckarsundissa rutiini työkeikan ohella. Samantyyppisiä kuljetusaluksia rakennettiin vielä muutama vuosikymmentä sitten.

 14.04.2016. Veneilykausi on alkanut, ja uudet tuulet puhaltavat.

Hylynetsinnät saavat toistaiseksi odottaa, kunnes lämpötilat alkavat olla siedettäviä vanhoille luille.

Kevättalvella sain editoitua uuden hylkyvideon joka on kuvattu Snappertunassa Uggelskärin jäännöskentällä. Tästä tuli ehkä maailman tylsin hylkydokkari, mutta se on nyt kuitenkin julkaistu ja se esittää kohteen sellaisena kuin se on.

Videon pääset katsomaan tästä linkistä. Uggelskärin video 

Videogalleriaan pääset tämän linkin kautta: Videogalleria

04.02.2016 Jussarön edustalta löytynyt hylky ei ollutkaan keskiaikainen.

Museovirasto on julkaissut raportin tutkimustuloksista. Henkilökohtaisesti olisin ollut yllättynyt jos tämä jäännöskenttä olisi ollut "Hanneke Wrommen holkki". Mutta en lähde kommentoimaan asiaa sen enempää.

Sen verran uskallan kuitenkin veikata että ei tämä projekti tähän jää, vaan se muuttuu vaan entistä mielenkiintoisemmaksi !

 21.01.2016 Syksyn viimeisellä sukelluksella törmäsimme tuntemattomaan esineeseen ulkoluodon kupeessa. Laite oli noin metrin pitkä. Laite oli jonkin- sorttinen sähkömekaaninen laite. Kolmessa kohtaa oli tiivisteet. Alaosa, kuvassa alaoikealla saattoi olla pronssia tai kuparia? Lähetin tiedot sotamuseoon, mutta siellä ei osattua edes arvata laitteen alkuperää tai funktiota.

Koska laite löydettiin alueella missä on aikoinaan harjoitettu kaivostoimintaa se voisi liittyä siihen? Kyseessä voi myös olla jokin sotilaallisen toimintaan liittyvä kapistus? Villi veikkaus on että se voi olla joku alkeellinen pyörivä (360*) sonari tai kuuntelulaite.

Tietoja tai arvailuja laitteen funktiosta otetaan kiitollisena vastaan osoiteessa: kim.nyström@hotmail.com  

 01.12.2015  Hanneke Wrommen ”aarrelaiva” jaksaa edelleen kiinnostaa mediaväkeä. Jopa siinä määrin että aiheesta on tekeillä toimintaelokuva nimeltä Heros of the Baltic Sea. Tämä on mielestäni hieno asia että histora jaksaa kiehtoa ihmisiä ja että se tulee ihmisille tutuksi.

Rannikollamme on paljon hylkyjä joilla on kiehtova tarina kerrottavana. Jos lastina on ollut aarre, se on tietysti erityisen kiehtova. Näin tuntuu olevan tilanne myös Hanneke Wrommen kohdalla.

Minulta on usein kysytty että uskonko että kulta-aarre on olemassa ja onko se löydettävissä?Todennäköisesti se on olemassa, ja joskus sen joku varmasti löytääkin. Kysymys kuuluu  että onko tämä jäännöskenttä kuitenkin Hanneke Wrommen  viimeinen leposija?

Epäilevän luonteeni takia suhtaudun hyvin varovaisesti siihen, että tämä hylky olisi juuri ko. alus. Aarvokas ja mielenkiintoinen löytö se kuitenkin.

Muutama seikka saa minua kuitenkin epäröimään! Haaksirikkoa kuvaava kertomus on peräisi saattueen toisen laivan havainnoista. Eli se on näin olleen myös selvinnyt myrskystä. Haaksirikko tapahtui yöllä erittäin huonon näkyvyyden vallitessa, joten laivat ovat olleet melko lähellä toisiaan, jotta alukset olisivat voineet ylläpitää visuaalista kontaktia toisiinsa. 

Jos lähestytään Jussarö Gaddarna kaakkosta  ja pimeän vallitessa, niin en ymmärrä miten tämä toinen alus olisi selvinnyt pois aluellta joutumatta itse karille. Sen verran alueelta löytyy salakavalia karikoita. Ainoastaan välitön suunnan muutos etelään olisi voinnut pelastaa aluksen haaksirikolta. Mutta olisiko sellainen manööveri ollut edes mahdollista senkaltaisella kömpelöllä aluksella, kun ottaa olosuhteet huomioon ?

  Toinen seikka mikä epäilyttää on että miten on kyetty sen aikaisilla menetelmillä laskea kuljettua matkaa  myrskyssä ilman visuaalista kontaktia mihinkään kiintopisteeseen?  Jos laskelmissa on ollut puolen mailin heitto, niin haaksirikko on tapahtunut kaukana tästä paikasta.

Myös hylkytavaran kulkeminen Hiittisiin viikon sisällä tuntuu oudolta? On erittäin epätodennäköistä että Jussarön edustalla olisi ollut talonpoikia ja muuta meriväkeä heti seuraavana aamuna keräämässä tavaroita itselleen talteen ja kaupattavaksi. Alueen lähellä ei varmastikaan ollut ympärivuotista asutusta siihen aikaan, enkä usko että kukaan ole liikkunut marraskuussa avomerellä ilman erittäin painavaa syytä? Toisaalta, haaksirikko on voinut tapahtua myös ulompana merella, ja hylkyosat ovat sitten ajautuneet nykyiselle paikalle.

 Huhujen mukaan hylkykentällä on löydetty hunajatynnyreitä. Näitä piti olla runsaasti juuri Hanneke Wrommen laivassa. Jos tämä pitää paikkaansa niin hunajatynnyrit viittavat siihen että kyseessä voi olla oikea alus.

Oli miten oli, kaikkihan on kuitenkin mahdollista, ja toivon sydämmeni pohjasta että Rauno Koivusaari löytää pitäviä todisteita aluksen alkuperästä ja edes jotakin sen lastista, sillä hän on kyllä sen ansainnut!

 27.10.2015 Avomeritoiminta on tämän purjehduskauden osalta ohi.

 "Isovene" on talviteloilla ja hyvä näin! Menneellä viikolla oli upeita ja tyyniä syyskelejä jotka suosivat sukellustoimintaa  täällä etelärannikolla. Tilaisuutta käytettiin hyväksi De Catrinen (Hopaprikin) etsinnöissä. Ensisijaiset potenttiaaliset alueet on nyt haravoitu laajasti läpi sukeltamalla, mutta mitään hylkykenttää ei löydetty. Lankunpätkiä ja painolastina käytettyjä kalkkikiviä löytyi pieni määrä, joka indikoi että alueella on ollut haaksirikkoja.

Ulompana merellä on myös muutama erittäin potenttiaalinen haaksirikkopaikka joka nyt tyynen kelin vallitessa antoi mahdollisuuden tutustua siihen tarkemmin. Täältä saatiin viistokaikuluotaimen avulla useita kuvia jotka kerta toisensa jälkeen antoi ymmärtää että kohteessa oli jotakin joka ehdottomasti vaatii  jatkotutkimuksia, eli sukelluksia.

Kuten niin monasti aikaisemminkin on käynyt, niin itse tilanteen aikana ei aina ymmärretä mitä näyttöruudussa oikein näkyy, sillä tietoa virtaa jatkuvasti monien tuntien aikana.

 Vasta myöhemmin kun pääsee rauhassa ja ajatuksella analysoimaan kuvatallenteita, alkaa jyvät paljastumaan akanoista.

Yksi kuvasarja alkoi muistuttamaan juuri sitä mitä olimme etsimässä. Ulkoluodon keskellä oleva syvänne jossa makaa köli ja sikoköli suojassa ahtojäiltä. Kohde vastaa myös niitä olosuhteita mitä on vanhoissa asiakirjoissa kuvattu. Ainakin minun mielestä. Mutta... ensi kesää odotellessa. Kivaa että puuhaa riittää.

02.01.2016

Tästä retkestä saina kasattua myös yhden videopätkän muistoksi leppoisasta sukellusretkestä. Video on nähtävissä osoitteesta: http://kimnystrom.magix.net/album/all-albums/!/oa/7317219//

Matalikolla vesi velloo aina voimakkaasti, ja siksi on vaikeata saada  vakaata kuvaa aikaiseksi. Kävi myös niin että lähes kaikki videoaineisto tältä kaudelta katosi joulun tienoilla tietokoneesta, ulkopuolisen hyökkäyksen seurauksena. Joten jäljelle jäi vain tämä "koevedosversio". Taas nähtiin kerran kuinka tärkeätä on tehdä varmuuskopioida miellummin liian usein kuin liian harvoin.  Onneksi minulla oli varmuuskopiot melkein kaikista tiedostoista mitä tietokoneessa löytyy.

Päivitys 2017.Kesän 2016 aikana suoritettujen sukellusten ja skannausten lopputuloksena voin todeta että ei olla löydetty mitään havaintoja siitä että Trutgrundetin eteläpuolella olevan matalikolla löytyisi hylky tai haaksirikkopaikkaa. Viistokaikukuvissa ei ole hylynosia vaan se on geologinen muodostelma. Ainutlaatuinen täysin suora kaksiosainen porrasmuodostelma. Tällaisiakin näköjään löytyy.

11.08.2015. Navakat tuulet ovat taas tänä kesänä sotkeneet avomeritoimintaa. Saatiin kuitenkin tutkittua muutaman potenttiaalisen haaksirikkopaikkan Jussarön edustalla. Sen perusteella voidaan todeta että kyseisillä alueilla ei ole jäänteitä hylyistä. Muutamia ehkä painolastina olleita kalkkikiviä lukuunottamatta. Tutkimusretket suuntautuivat edellämainituista syistä pääsääntöisesti sisävesille.

Uggelskärin hylkyä on osittain tutkittu, ja tällä hetkellä hylyn alustyyppistä ei ole muuta tietoa kuin arvailluja. Tästä enemmän sivuilla "Hylkyjä".

Mielenkiintoisin veneretki tuli tehtyä Raaseporin linnanraunioille. Jokiuoma oli paikoitellen erittäin kapea mutta "tarpeeksi" syvä. Ja löytyyhän sieltä joenpohjasta vaikka mitä, esim. malmiharkkoja.

 10.08.2015 Höyrylaiva Kajava, joka upposi vuonna 1925 Ahvenanmaan edustalla on paikallistettu. Vaikka mediassa on käytetty termiä "aarrelaiva", niin kyseessä ei ole mikään "Aku-Ankka hylky" jossa mustekala vartioi kultakirstua. Arvokasta on se että lasti koostuu kuparimalmista, joka joidenkin arvioiden mukaan saattaa sisältää huomattavia määriä kultaa.

http://erikoiset.kioski.yle.fi/jutut/2015/08/aarrelaiva/

 17.06.2015 Jussarön vierassatamassa on uusi vankkarakenteinen vieraslaituri. Kahvilaa pyörittää nyt uusi yrittäjä, ja se on kuulemma auki koko kesän elokuuhun loppuun asti. Sauna on edelleen työn alla ja epäilen että siitä ei nouse savua vielä tämän kesän aikana. Vesi oli kirkasta ja pintalämpötila 9 astetta.

elokuu 2015  Uusi sauna on otettu käyttöön. Kahviossa tarjoillaan nyt myös ns. paikallisoluita jotka ehdottomasti kannattaa maistella!

17.05.2015 Tänä aamuna oli tyyntä pitkästä aikaa. Oli siis itsestään selvyys että lähdin vesille seuraamaan allien aamulentoja sekä kalasääsken pesänakennus puuhia.

Tyynestä säästä johtuen päätin ajaa oikein läheltä Uggelskärin rantaa, siellä kun pitäisi olla joku "hylky".  Jes! tällä kertaa tärppäsi. Ei mitään kummoisempaa mutta joka tapauksessa ihan selvästi puutavaraa pohjassa.  Tätä hylkyä olen etsinyt kauan, ns. vanhojen "julkisten tietojen" perusteella. No ne kun olivat aika reilustikin sivussa, niin väärästä paikasta on aina haettu.  Tänään huomasin kuitenkin että sijainti on päivitetty hylyt.net,issä. Tätä pitää käydä tutkimassa tulevan kesän aikana.

Suomalaissukeltaja uskoo löytäneensä vuonna 1468 uponneen aarrelaivan

"Jymy uutinen" HelsinginSanomissa vapunpäivänä 2015. Eli nähtävästi on sitten niin että sukelluskausi on virallisesti avattu!

Ahkera ja tunnettu hylkysukeltaja Ari Kapanen kommentoi löytöä näin !

Mistä on sitten kyse? Hanneke Wrommen holkki haaksirikkontui keskiajalla matkalla virosta suomeen. Laivalla oli satoja matkustajia ja arvokas lasti. Lue tarina tästä.

Itse en lähde kommentoimaan uutisia sen kummemin. Jos alueella on jalometallia on se kyllä hyvin turvassa syvällä pohjasedimentissä. Alue on muutenkin kameravalvottu ja osittainen liikkumiskielto lintujen pesimäaikana hankaloittaa oleskelua alueella. Ainakin niille jotka noudattavat lakia. Alueella on kuitenkin niin paljon irtotavaraa että lienee mahdotonta sanoa että mitä kuuluu mihinkin haaksirikkoon?

Mutta.. onnea kaikille voittajille!

 Itse olen viistokaiuttanut aluetta n. kahdeksan vuotta sitten Humminbird 797 komboplotterilla josta vieressä oleva kuva on muistona. Kyseisen koneen teho ja silloinen anturi ei antanut kovin heppoista kuvaa. Sukellukset keskeytettiin myös erittäin huonon näkyvyyden takia. Paikalla on aika ajoin maitomainen sakka.

 12.04.2015

Kauden ensimmäinen avovesisukellus suoritettu pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Kohteena mökkiranta Tammisaaren saaristossa. Veden lämpötila oli n. 2 astetta, mutta neopreenisormikkailla pärjäsin hyvin sen parikymmentä minuuttia minkä vedessä olin. Vesi oli kohtuulisen kirkasta, mutta suuri hiukkasmäärä pilasi  hiukan näkyvyyttä. Mutta annetaan kelien hiukan lämmetä ennen kuin lähden avoimille vesille nauttimaan keväästä!

Ei tässä mihinkään kiirrettä ole!

 VENE 2015

Pitihän sitä nyt käydä venemessuille kun se kerran kuuluu käydä siellä. Hylkysukeltajia varten anti ei ollut mitenkään hirveän antoisaa, jos nyt ei lasketa hylkyseminaaria mukaan. Siellä en kuitenkaan käynnyt koska paikoillaan istuminen puolen päivän ajan ei sovi meikäläiselle lääketieteellisistä syistä. Eikä silloin olisi jäännyt riittävästi aikaa tutustua muihin nähtävyyksiin.

Viistokaikupuolella uutuutena oli mm. Humminbirdin uusi HELIX combomallisto joka varsinkin hinnalla tulee täyttämään keskiverto-harrastajan tarpeita. Vaativia harrastajia jotka haluavat satsata hiukan ylimääräistä, kiinnostaa varmasti myös comboplottereihin tullutta CHIRP (monitaajuus) teknologia joka löytyy mm. GARMIN.in viistokaikukomboissa. Yhdistettynä pitkiin anturielementteihin tämä vaikuttaa erittäin kiinnostavalta ! Yksi on ainakin varma. Viistokaikucomboihin on lähiaikona tulossa edistystä!

Vitoshallin perällä Tomi Iso-Pahkala  ( MysticWind.fi) esitteli hienoja laiva ja majakka"pienois" mallejaan. Työ oli tarkka kaikkia yksityiskohtia myöten. Minua säväytti eniten malli hollantilaisesta rahtipurjealuksesta, koska tämänkaltainen alus edustaa juuri sitä laivamallia joka on haaksirikkoutunut runsaasti pitkin etelärannikkoamme. Mm. vrouw Maria ja De Cathrine?

Näytillä oli myös isokokoinen malli höyrylaivasta joka edusti sitä aikakautta jolloin haaksirikkoja sattui paljon. Eli hylkysukeltajille enemmän tai vähemmän tuttu kohde.

Sukelluspuolella en havainnut mitään varsinaisia uutuuksia. Näytteilleasettajia ei ollut kovinkaan paljon tässä kategoriassa. Aquawordilla oli kuitenkin perinteidensä mukaan iso osasto.

Allekirjoittanut ei törmännyt mihinkään viranomaisosatoon jossa olisi ollut sukeltamiseen liittyvää näytillepantavaa. Mutta  katsotaan sitten ensi vuonna uudestaan. 

 1 helmikuuta 2015  Vaikenemisen syyt ? 

Kun merivoimat aikoinaan ryhtyi kouluttamaan sukeltajia oli koulutus melko poikkeavaa tämän päivän koulutukseen verrattuna. Varsinkin 60-luvulla koulutukseen sisältyi keäleirejä Jussarölla, joissa harjoitettiin avovesisukeltamista myös vapaa-aikana ja ”omatoimisesti”. Jotkut kurssilaiset innostuivat etsimään hylkyjä ja aarrelaivoja, ja niitä myös löytyi. Kuulopuheiden mukaan tämä toiminta saattoi myös mennä aika villiksi kun matkamuistoja kaivettiin esiin hylkykohteissa. Toiminta olisi tänä päivänä erittäin tuomittavaa, mutta niihin aikoihin se oli kuitenkin täysin normaalia ja jopa suotavaa.

Olen siis aina tilaisuuden tullessa tarinoinut laivaston sukeltajakillan veteraanien kanssa, ja saannut myös  tarinoiden kautta tutustua siihen aikakauteen. Paljon oli siis sukelluttu tuntemattomissa hylyissä ja myös löydetty yhtä sun toista. Toisaalta olen kuullut huhuja joiden paikkaansapitävyyden varmistamiseksi pitäisi tavoittaa ne henkilöt jotka olivat läsnä silloin aikoinaan. Liian usein olen kuitenkin törmäänyt vastaukseen että "eräs henkilö tietäisi asiasta mutta hän kuoli äskettäin".

Tästä syystä olen entistä innokkaammin haastatellut näitä veteraaneja toiveena että saisin kuulla jotakin joka voisi johtaa johonkin tärkeään johtolankaan. Innokkuus on johtanut jopa siihen että jos esim.näen sukeltajakillan lippalakin jonkun päässä marketin kassajonossa, niin käyn esittäytymässä ja esitän asiani. Paljon olen siis saannut tietopirstaleita vuosien saatossa mutta viime aikoina on reagointi kyselyihini ollut vaitonaista ja jopa tylyä! Kukaan ei yhtäkkiä muista yhtään mitään noilta ajoilta . Miten on mahdollista unohtaa ”inttiajat” noin totaalisesti?

Syy selvisi kun yksi kohdehenkilö sanoi että ei tässä enää mitään haastatteluja anneta kun ei tiedä kuka kysyy ja mihin se johtaa. Meni hetken aikaa ennen kuin ymmärsin yskän.

Sillälailla. Tähän ollaan siis tultu. Sukeltajat jahtaa toisiaan kun etsitään hylkyrosvoja. Ja se tieto mitä saadaan irti voi päättyy mediaan. Ja lopputuloksena on se että yksi tärkeä tiedonlähde ja historiankirja on sulkeutunut ikiajoiksi. Toivottavasti olen erittäin väärässä!

Uusi video on valmistunut. "Sukellus Ahventen Valtakuntaan". Video kertoo kahden ikäihmisen perus virkistys-sukellusretkestä. Pääosana ahvenet. Videon voit katsoa tästä: Sukellus Ahventen Valtakuntaan

22.11.2014   HUMMINBIRD on julkaissut uuden HELIX tuoteperheen. Tämä on ainakin allekirjoittaneelle ja tätä kirjoitettaessa, sen verran tuore uutinen että tarkempia speksejä ei ole  vielä tiedossani. Karkea veikkauksen on että osa jo vanhoja tuotesarjoja korvataan uudella mallistolla.  

Mutta palataan ehkä aiheeseen sitten kun sen aika koittaa.

Linkki Humminbird Helix 

 30.11.2014 Samppanja kuplii ja kiehuu

Pitkin syksyä olemme saanneet seurata medioissa miten Ahvenanmaalla löydetty samppanjalasti on edennyt sensaatiosta, juriidiseksi riitelyksi. Mutta näinhän tässä maassa aina käy. Kas kun ei olla vielä ryhdytty pohtimaan että onko lastista maksettu alkoholiveroa, vai onko se taxfree?

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/611207/Ahvenanmaalle+moitteet+samppanjahylkyasiassa

Ahvenanmaan maakuntahallitusta syytetään siitä että ovat ilman lupaa myynneet arkeologisen kulttuuriperinnön piiriin kuuluvaa esineistöä. Mediassa tätä on mielestäni käsitelty hiukan yksipuolisesti. Hylystä löydettiin n.200 pulloa samppanjaa, ja lastille oli tehtävä jotakin. Tällaisen määrän säilyttäminen ”turhan panttina” ei ole halpaa eikä myöskään järkevää. Joten jos lastin nostosta ja tutkimisesta aiheutuneista kustannuksista voidaan kattaa osittain tai jopa kokonaan myymällä ylimääräinen osa pulloista, niin sehän olisi se kaikkein järkivin tapa toimia. Meriarkeologiselle tutkimustyöllehän ei myönnettä kovinkaan paljon taloudellisia resursseja muutenkaan.

Tavalliselle kansalaiselle herää nyt kysymys että missä kulkee se raja jolloin jokin esine tai lasti on kansalliselle kulttuuriperinnölle niin arvokas, että ylimääräinen osa ei voida myydä tai vaihtaa? Pelkästään joku maaginen vuosiluku ei saisi olla se ratkaiseva tekijä. Olisiko nyt korkea aika ryhtyä pohtimaan ja tutkimaan lakeja ja säädöksiä, sekä esittäämään hiukan uudempia tulkintoja jotka soveltuisivat paremmin siihen aikakauteen ja maailmaan jossa tällä hetkellä eletään?

Yksityisellä puolella kuten ilmailu, vene ja automuseoissa on toimintaa ainakin osittain katettu myymällä ylimäärisiä esineitä tai vaihtamalla niitä tarkoituksenmukaisempiin esineisiin. On toki mainittava että nämä esineet eivät ole suojeltu muinaismuistolain mukaan. Mutta vertailun vuoksi voidaan tietysti ihmetellä että mikä seuraavista esineistä on arvokkaampi. Satoja vuosia vanhoja samppanjanpulloja  joita löytyy satoja, vai uniikkikappale käyttämätön Messerschmit 109 hävittäjän lentokonemoottori alkuperäispakauksessa?

Voidaan samalla myös pohtia sitä että onko esim. Hollantilainen alus ja sen lasti joka on ollut matkalla Hollannista Pietariin, mutta joka on haaksirikon yhteydessä ajelehtinyt suomen rannikolle, niin onko se osa meidän omaa kansallista kulttuuriperintöä? Tottahan toki se on meidän vastuulla ja sitä tulee vaalia. Mutta entäs jos lastin alkuperäinen kotimaa haluaisi sen omiin kokoelmiinsa? Olisiko silloin kannattavaa harkita myyntiä tai vaihtokauppaa? Vai pidetäänkö esim. 200 kpl samanlaista esinettä meillä kellariholvissa ikiajoksi, vain koska lakitekstiä sovelletaan näin? Vai voidaanko tähän antaa tilaa myös maalaisjärjen käyttölle?

 17.11.2014

Ruotsin tiedoitusvälineissä on julkaistu viistokaikukuva merenpohjasta, missä näkyy jäljet joita väitetään olevan peräisin sukellusveneestä. Iltalehdessä oli myöskin Rape Koivusaaren kommentoima artikkeli. http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288771505903.html

Itse väittäisin että kyseinen kuva on kuitenkin manipuloitu, ainakin osittain. Keskellä kuvaa puuttuu musta kolumni joka pitäisi olla sama kuin alueen syvyys. Oikean puoleinen alue peittää hiukan vasemmanpuoleista aluetta mikä on sekin väärin. Sukellusveneen jättämä ojan kontrasti on jotenkin liian tumma. Tuollaisen jäljen perusteella ojalla pitäisi olla jyrkkät reunat.

Jos oletetaan että sukellusvene ajaa tieten tahtoen ja vauhdilla alas pohjaan piiloutuakseen, niin tuollaisen jäljen aiheuttama törmäys pölläyttäisi varmasti melkoisesti. Ja se pohjaveteen ilmestyvä pölypilvi näkyisi varmasti takaajajan viistokaiussa erittäin selvästi.

Itse uskon kyllä että sukellusvene on käynyt ko. alueella ja että jälkiä on löydetty ja että niistä on olemassa tallennettuja kuvia.

Tämä kuva on ehkä manipuloitu lehdistön toimesta, syystä että se toimisi visuaalisesti paremmin lööpeissä ?

Vieressä kuva jonka olen itse manipuloinut, ja joka mielestäni voisi olla lähempänä "aitoa" viistokaikukuvaa pohjajäljistä. Mutta se ei taas ole maalikolle kovinkaan ymmärrettävä, eikä seksikäs, vaan tylsä harmaa "jotakin" esittävä kuva.

 01.syyskuuta 2014

Sivustoihin tullut sellainen muutos että sivu "Kamera" on poistettu, syystä että minulla ei ole aiheeseen kovinkaan paljon annettavaa. Tilalle on tullut sivu nimeltään "SAEFTY". Turvallisuus sivuilla pyrin tuomaan julki esimerkkejä, jopa itse koettuja ja nähtyjä, jotka voisivat herättää ajatuksia tai jopa säästää muita ihmisiä tekemästä samankaltaisia hölmöyksiä. 

Jussarön Kahvilassa syötiin viimeiset Pizzat.

Lauantaina 30pv elokuuta syötiin Jussarön "kanttiinissa" viimeiset Jampan leipomat pitzzat. Tony Andersson (vasemalla) oli varannut viimeisen pizzan itselleen ja Jamppa Kivelä (oikealla) syö sen ehdottomasti viimeisen itse. Tunnelma oli hyvä ja ilmat suosi merenkulkijoita.

Jamppa on hoitanut Jussarön vierasvenesataman toimintaa johon on kuulunut kahvila, vieraslaituri, sauna ja opastusta vuodesta 2006. Nyt on kuitenkin Jampan mielestä hyvä hetki siirtyä muihin tehtäviin ja jättää liiketoiminnan muiden harteille.

Jamppa on tunnettu persoona merenkulkijoiden ja sukeltajien parissa, jonka tarinoita ja ajatuksia on aina ollut ilo kuunnella.

Minä ja varmaisti kaikki ne henkilöt jotka olemme tutustuneet Jamppaan vuosien varrella, tulemme kyllä muistamaan vanhoja aikoja hyvin mielin.

 11 elokuuta 2014.

Kesälomat on sitten lusittu, eikä keleissä ole ollut valittamista, varsinkin jos tykkää lämmöstä ja auringosta. Mitä sukeltamiseen tulee niin joudun toteamaan että keli oli liian lämmintä kuivapuku sukellus aktiviteetteihin. Suurin osa sukelluksista tein uimahousuvarustuksessa, ja rantadyykkeinä. Täytyy kyllä todeta että selkälevy-laitepaketti tuntui kyllä aika epämukavalta paljasta ihoa vasten, eikä ne Scubapron JetFinit ole paljalla jalalla kovin mukavat vaikka vuoraisin ne Crocsin sandaaleilla. Mutta veteen oli silti päästävä jotta ei nahka kuivuisi.

Hylynetsintä hommat sai jäädä suosiolla syksymmälle. Toki  tehtiin  useita sukelluksia jonka teemana oli kameravalojen testausta, mutta avomeriretket jäivät toistaiseksi tekemättä.


 23.02.2014. Nettiin on ilmestynyt uusi kotimainen hylkyaiheinen sivusto.  http://haaksirikot.blogspot.fi/

Sivusto on Rauno Koivusaari-Hylyt. Tiedän että Raunolla on erittäin paljon annettavaa tällä saralla, ja toivotaan että hänellä riittää aikaa ja mielenkiintoa rakentaa sivuja jatkossakin.  


29.12.2013.  Humminbird sideimagin forumissa käyty kilpailu parhaasta viistokaikukuvasta on ohi ja tulokset ovat tässä.

http://forums.sideimagingsoft.com/index.php?topic=6662.0   

#1 - Humpback Whale by ak_troller

17 (37%)
#2 - Large School of Buffalo by reddog
2 (4.3%)
#3 - Normandy Lake Bridge by slabbacks
13 (28.3%)
#4 - Upsidedown Marina by CrappieCat
9 (19.6%)
#5 - Wreck Graf Nikita by Kimi
5 (10.9%)


 01.06.2014

Viime syksynä sain indikaation esineestä joka muistuttaa pienvenettä. Palasin kohteelle tänä vuonna ja sama hahmo ilmestyi kerta toiseensa jälkeen näyttöruudulle. Kohde lepää sisäsaaristossa n. 17 metrin syvyydessä. Sain myös sukelluskaverini innostumaan kohteesta, sillä se sijaitsee suoraan hänen mökkirantansa edustalla. Miten lie vene tuohon kohtaan uponnut?  Toisaalta noin toistakymmentä vuotta sitten katosi juhannusaattona yksi virvelikalastaja juuri noilla seuduilla. Henkilö löytyi myöhemmin hukkuneena, mutta venettä ei ole tietääkseni löydetty. Liekö tällä löydöllä sitten mitään tekemistä  ko. tapauksen kanssa? No, ei auta kun täytyy käydä vilkaisemassa mitä siellä kohteessa oikein löytyy.

24.06.2013

Juhannusaattona tuli pyyntö lähteä katsomaan purjevenettä joka oli keikahtanut nurin. Miehistön kertoman mukaan vene makasi masto suoraan kohti pohjaa, ja oli enää hädin tuskin pinnalla. Jotakin piti siis tehdä.

Kun saavuimme kohteeseen oli kello jo 23:00, ja kaakosta puhalsi navakka tuuli. Etelässä näyttäytyi täysi kuu. Tarkastettuamme tilanteen totesimme että maston kärki oli uponnut syvälle hiekkapohjaan eikä purjevene siis liikkunut mihinkään. Purjeet olivat jäännet auki ja kuutti oli tiukalla. Myös nostoköli oli kadoksissa. Kyseessä oli n. 6 m. pitkä kilpapurjevene jonka masto on n. 7m. korkea.

Koska kello oli mitä oli, ja sukellustoimintaa ajatellen oli niukasti valoa, päätimme veneen omistajan kanssa palata haaksirikkopaikalle seuaavana päivänä. Hälytyskeskukseen tehtiin ilmoitus ja kerrottin mitä oli tapahtunut, jotta tyhjänä  kelluva purjevene ei aiheuttaisi turhia ilmoituksia hätäkeskukseen ja turhia etsintöjä.

Juhannuspäivänä oli vastassa aurinko joka paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuuli oli heikko. Vedessä oli myös riittävästi näkyvyyttä jotta sukeltaminen purjeiden ja köysien seassa olisi turvallista. Tarkastus-sukelluksen jälkeen irroitin purjeet. Seuraavaksi poistin maston ympäriltä suurimman osan hiekasta jotta saisimme maston irti pohjasta. Lopuksi  kiinnitin nostoköyden maston kärkeen. Nyt oli veneen okaisu jo hepompaa kun oikaisu pystyttiin suorittamaan siten, että nostetaan maston latva kohti pintaa, eikä purjeet enää pistänneet täysin voimin vastaan.

Sitkeästi vene kuitenkin kamppaili vastaan. Syy selvisi myöhemmin. Kaksikuorirakenteiden välille oli päässyt runsaasti vettä. Tämä saattoi myös olla osasyynnä purjeveneen kaatumiselle. Veneen omistaja oli vastikään hankkinut veneen, eikä nähtävästi ollut vielä tietoinen veneen oikkukkaasta luonteesta ja mahdollisista vioista. Vene saatiin kuitenkin ehjänä kotiin, ja myöhemmin se nostettiin kuivalle maalle jatkotoimenpiteitä varten. Sain myös pelastettua pohjaan uponneita irto-esineitä. Nostoköli jäi kuitenkin tällä kertaa löytämättä. Kölin etsintää jatketaan.

Sellainen Juhannus tällä kertaa! Hyvä kuitenkin että ei tullut henkilövahinkoja.

Tilanne loppukesällä: Köli uusittu, vuodot paikattu ja purjevene kuulemma myynnissä! 

 Purjevene näkyy keskiviivan oikealla puolella mustan kentän päällä. Keula osoittaa alaspäin. Keulapurje eli klyyvari näkyy selvästi. Mastosta ja purjeesta tai vaijereista näkyy kaksi varjoa. Purjeveneestä suuntaan klo: 10:00 näkyvä esine on irronnut takapenkki.

Tässä tapauksessa oli viistokaikuluotaimesta todella suurta apua koska se tarjosi meille juuri sellaista tietoa merenpohjasta jota tarvitsimme pelastus-suunnitelmaa varten.

19.06.2013

Ocean Explore - X Team löysi toissa kesänä merkillisen muodostelman pohjanmerellä 90 metrin syvyydessä. paljon on arvailtu että mikä kapistus siellä oikeen makaa. Mediassa on kohdetta jo keretty nimeämään Balticsea UFO.ksi 

Se että kyseessä on jalkapallokentän kokoinen kohde tekee asiasta entistä mielenkiintoisemmaksi. 

Jos pitää lähteä mukaan arvausleikkiin että mikä tämä voisi olla, niin veikkaan puolitosissani että kyse voisi olla geologinen esiintymä joka on syntynyt kun länsinaapurimme  on suorittanut salaisen maanalaisen ydinkokeen joskus kylmän sodan aikana. Miksi? Yksi perustelu on että olen hämmästynyt siitä että Ruotsin laivasto ei ole nähnyt kohdetta aikaisemmin, tai ainakaan ilmoittanut siitä julkisuudessa.

Oli niin tai näin, niin toivon että X-Team onnistuisi ratkaisemaan tämän kohteen arvoitus!

 

18.08.2013

Täytyy tässä vain hymy huulessa todeta että kyllä meilläkin löytyy outoja muodostelmia kun kohdalle sattuu! Kyseinen pallukka sattui kohdalle Jussarön edustalla kun oltiin hylkyjä etsimässä.

En tiedä mikä tämä on, emmekä ole käyneet sukeltamassa ko.kohteessä. Kordinaatit ovat kuitenkin tallessa. Joten se löytyy taatusti uudestaan jos mieli tekee tutkia "muodostelmaa" tarkemmin. (ellei se sitten ole siihen mennessä lentänyt tiehensä :) )

Vuosien varrelta...

14.11.2013 Humminbird,iltäon ilmestynyt markkinoille joukon uusia comboplottereita. Uudet "huippumallit" ONIX ja ION ovat ilmeisesti "isommille" aluksille tarkoitettuja komboja? Näyttö koostuu monitoimi kosketusnäytöstä johon voi liittää laitteita jotka kommunikoivat NMEA 2000 datasiirtotekniikan avulla. Tällaisia laitteita voi olla esim. sonarit, tutkat, mittarit ja valvontakamerat. Laitteella pääsee myös kätevästi internettiin. Joku on jo ehkä huomannut että laiteet muistuttavat Geonavin vastaavia laitetta. No tietysti muistuttavat koska ne ovat samoja laitteita. Nyt jää sitten nähtäväksi miten yleisö ottaa uutuudet vastaan? Hinta on varmasti yksi seikka joka saa jopa "nippelihullut" pohtimaan laitteiden tarpeellisuutta? Nähtäväksi jää että miten ONIX Series sytyttää keskiverto viistokaikuharrastajia.

Allekirjoittaneen mielestä varsinainen"Uutispommi"on se että pikkucomboissa kuten 600, 500, ja 300 sarjan laitteissa on malleja joissa löytyy viistokaiku ja alaskatselukuva toiminnot. Eli nyt pääsee harrastamaan viistokaiuttamista myös hiukan kevyemmällä kukkarolla. Suorituskyky on samaa luokkaa kuin erittäin toimintavarman 700 sarjan comboissa.Näillä laitteilla pääsee siis aloittamaanhämmästyttävän mielenkiintoisen harrastuksen! Laitteet pitäisi siis olla toimintavarmoja, ja sisäinen GPS-antenni, sekä pikakiinnitys tekee niistä erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja esim. pulpettiveneisiin.

Palaan myöhemmin näihin uutuuksiin, kun aika ehtii?.Aiheesta lisäää: Humminbird.com

 

04.11.2013Uusi video Graf Nikitasta löytyy osoitteesta http://kimnystrom.magix.net/album/all-albums/!/oa/6966440/

Tätä hylkyä olen videokuvannut ainakin viisi kertaa aikaisemmin. Tarkoitus olikyseisenä päivänä kuvat yhtä toista kohdetta, mutta kun keli oli kuitenkin kohdallaan ja aikaa riitti kävin pistäydyin myös "Nikitalla". Perimmäinen syy koukata Nikitan kautta oli se että halusin varmistua että kesällä laitettu poiju oli poistettu talveksi. No näin ei ollut. Poijukanisteri oli kiinnitettynä hylyn poikkipalkkiin joka jo osoitti merkkejä siitä että se oli siirtynyt paikoiltaan. Poistin poijun köysineen.Nämä löytyvät Jussarön rantakahvilan takana jos omistaja sattuisi kaipaamaan niitä! Suoran sanoen alkaa hatuttamaan tällaista toimintaa kun kiinnitetään poijuköysiä suoraan hylkyjen rakenteisiin ja kaiken lisäksi jätetään ne kohtalon armoille. (lue juttu mörköpoijusta).

 

11.10.2013Uusi video Esselholmenin hylystäon nähtävillä http://kimnystrom.magix.net/album/all-albums/!/oa/6947276/

Kohde on haastava videokuvata, koska hylky sijaitsee rinteessä missä keulan ja perän syvyyserot ovat 20m matkalla lähes kymmenen metriä. Nosteenhalinta ja videokuvaus yhtäaikaa vaatii keskittymistä. Kohteessa vallitsevat virtaukset eivät tee kuvaamisesta yhtään helpommaksi. Vihreä hiukkaspitoinen vesi taas rajoittaa kuvalaatua.

Mutta olosuhteille ei mahda mitään. Samalla täytyy myös todeta että näkyvyys ja valon määrä ei ole kymmeneen vuoteen ollut näin hyvä tässä kohteessa. Aikoinaan oli pakko käyttää voimakasta lamppua jos meinasi nähdä jotakin 15 metrin alapuolella. Silloin oli vaakanäkyvyys korkeintaan 2-3 metriä. Hyvin on siis veden laatu parantunut myös sisväylän varrella!

 

09.syyskuuta 2013  Taistelulaiva Pallada ryöstetty!   kts uutiset

Mitä on siis oikein tapahtunut? Uutisten mukaan on tämä venäläinen sotaalus on upotettu saksalaisten toimesta kansainvälisillä vesillä v.1914, eli 99 vuotta sitten. Kyseessä ei siis ole juriidisessa mielessä museohylky vaan sotahylky. Hylky ei liity Suomeen muutoin kuin että suomi oli osa venäjää uppoamisajankohtana, ja hylyn löytäjät ovat suomesta. Aluksen omistaja on käsittääkseni edelleen Venäjän valtio. Ehkä siellä onkin käyneet venäläiset sukeltajat, ja ehkä esineet ovat nyt palanneet takaisin kotimaahansa?? No, tämä on vain spekulaatiota.

 

05.syyskuu 2013

Video Jussarön sotagaleeristaon nyt julkaistu. Kyseessä ns. Jussarö ykkönen. 1500 luvulla uponnessta sotagaleerista. Alus oli ilmeisesti ruotsalainen sota-alus, koska muutamassa aluksen tykissä on kolmen kruunun leima. Hylystä ei ole paljoakaan jäljellä, ja se on myös osittain kivien peitossa. Näyttää siltä että alus on ollut kivilastissa kun se on uponnut. Oma mielipide haaksirikosta on että merisotilailla on ollut aikomuksena rakentaa skanssi ( suojattu tykkiasema) Jussarön salmen itäisen suuaukon kohdalle. Paikalle on tuotu kiviä rakennusmateriaaliksi, ja mahdollisesti tykkejäkin. Jos lastia on purettu väärin on alus ehkä kallistunut ja siitä seurauksena se on uponnut?

Hylkykentällä ei todellakaan ole paljonakaan kuvattavaa ja kuvaushetkellä vallitsi melkoinen hernerokka. Mutta tulihan siitä kuitenkin jotakin. video löytyy täältä       http://kimnystrom.magix.net/album/all-albums/!/oa/6923024/

 

20.06.2013

Artikkeli joka esittelee Humminbirdin WeatherSence barometrin. Onko kapistus ratkaisu ongelmaan joka ei ole olemassa, vai onko kyseessä laite jolla on todellista käyttöarvoa? Lue tästä:  Weatersence artikkeli

 

18.08.2013

Kesälomat ovat sitten ohi! Aluksi täytyy todeta että kaikki joka liittyi lomasuunnitelmiin meni reisille. Mökillä odottava muutaman päivän rasti hommat , nielasivat melkein kaikki lomapäivät. Sukellustoimintaa avomerellä oli myös usein miten lykättävä tuulien takia. Ja jos oli kelejä, niin tuli vieraita.

- Mutta jotakin saatiin kuitenkin aikaiseksi. Jussarön edustalla törmättiin meille tuntemattomaan hylkyy. Hylky makaa Östergaddenin kupeessa ja on todennäköisesti purjealus Avangture. Tämä Galiotti oli matkalla Lübeckista Haminaan hedelmälastissa. Alus upposi samana päivänä kuin Graf Nikita. Sukelluksesta löytyy videopätkä Videokansiossa.    http://kimnystrom.magix.net/album/all-albums/!/oa/6904231/  Video on kuvattu kesähelteessä ja hernerokassa joten yleisilme on "hiukan" vihertävä, mutta olosuhteiden kanssa on vain elettävä. Lokakuun puolessa välissä tästä kohteesta saisi varmasti ihan toisenlaista kuvamateriaalia. Mainittakoon nyt samalla että jos katselija huomaa videoissani muista sukellusdokkareista lainattuja elementtejä kuten musiikkia, tai muita triksejä niin se on harkittu veto joka on tehty pilke silmänkulmassa ja huumorilla. Videossa pitää olla sekä huumoria että dramatiikkaa, ei niitä muuten jaksa katsoa!

 

- Uusi viistokaikukala (towfish) on nähnyt päivänvalonja ensimmäiset koeajot ovat tehty. Tästä lisää sidescansonar sivulla.

Elokuu 2012    Artikkeli "mörköpoijun" metsästyksestä.   Lue tästä...


Hopeaprikin kohtalo on toistaiseksi vielä vahvistamatta! Alus on ilmeisesti hajonnut useaksi osaksi. Kyljenkappaleet ovat
todennäköisesti se jäännöskenttä joka makaa Rysskärin edustalla. Mutta itse haaksirikkopaikka on vielä  vahvistamatta. Sen verran voin kuitenkin paljastaa että hyvä ehdokas haaksirikkopaikaksi on löytynyt, ja tämä täyttää tähän asti ainakin osan haaksirikkopaikalle asetetuista kriteereistä. Nyt pitäisi vain löytyä todisteita jotka voisivat vahvistaa tämän löydetyn kohteen Hopeaprikiksi. Jos tässä tulee vesiperä, on etsintöjä jatkettava. Mahdollista tietysti sekin !

- 21.05.2011. Tähänkin projektiin tuli taas uusi sivujuoni. Haastattelin erästä mökkiläistä, ja sivutuotteena alkoi tulemaan sellaista tietoa jota viittaa siihen että kyseessä on muutakin kuin satuja. Tässä tapauksessa kaikki osat lonksahtavat niin kohdalleen että yhdellä tarkistussukelluksella voidaan (ehkä)  jo vetää johtopäätöksiä! Ilmeisesti ollaan oltu väärillä jäljillä taas kerran?
Nyt meni yöunet, mutta veri lähti taas kiertämään. :)

- 31.05.2011. "Uusi" jäännöskenttä viistokaiutettu. Pohjassa näytti olevan tasainen matto tavaraa. Eli tarina joka kertoo että hylky olisi purettu perusteellisesti, saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Vaikeiden tuuliolosuhteiden ja ristiriitaisten sääennusteiden takia en suorittanut tarkistussukellusta, koska vene olisi jäännyt ilman valvontaa ja ankkuroinnin pettäessä karikot olisivat olleet aivan tuulen alapuolella.
Mutta,, kohteeseen mennään heti seuraavan tilaisuuden tullessa!

-01.08.2011 Kohde sukellettiin heinäkuun 10pv. Pari puunkappaletta tuli vastaan joten lähellä oltiin. Viistokaiussa nähdyt indikaatiot olivat geologista alkuperää. Joskus käy myöskin näin. Olemattoman näkyvyyden takia päätettiin jatkaa etsintöjä syksymmällä kun vedet taas kirkastuu. Kesän aikana sain myös "paikkakuntalaisilta" pari kuuma vihjettä, joten en ihmettelisi vaikka jo seuraavalla retkellä osuisi nappiin? Tai sitten ei?

- Lokakuu 2011 Nyt on sitten tutkittu uusi hylky joka paikallisen perimätiedon mukaan pitäisi olla Hopeapriki. Paikka juuri sellainen kun meriselityksessä kuvataan. Hylky makaa rotkossa täysin hajonneena. Muuten hyvä mutta ne lastina olleita kattotiilejä ei näkynyt missään. Ei tiilen murusta missään. Saattaa tietysti olla että törmäyskohta on ollut sivussa missä lasti on valunnut ulos, ja hylky on sitten siirtynyt esim, jäiden tai myrskyn takia nykyiseen paikkaan. Eli aluetta on haravoitava laajemmin, tai sitten tämä on jokin muu hylky  kuin se etsimäni? Etsintöjä on jatkettava, mutta taitaa olla ensi kesän projekteja?

- 25 lokakuuta 2012 Notholmenin hylky  ja sen ympäristö on "inventoitu" eikä lastista ole mitään havaintoja. Laudanpätkiä oli levinnyt laajalle alueelle pitkin rantaa. Vaikutti siltä kuin että hylky koostuisi vain toisesta laidasta. Mitään pohjanrakenteisiin viittaavia kappaleita ei havaittu. On siis erittäin todennäköistä että hylky on ajautunut karille ulommalla merellä, ja että pohja ja osa lastista löytyy sieltä. Mahdollisia kareja ja matalikkoja löytyy todella runsaasti joten niiden löytäminen on todella haastavaa jos ei jopa lähes liian suuri urakka. Ainakin pitää olla hyvä tuuri.

On kuitenkin huomioitavaa että hylyn sijainnista johtuen, niin on myös täysin mahdollista että arvokasta puutavaraa on aikojen saatossa pelastettu, eli otettu talteen.

- 25.elokuuta 2013  Viimeisten arkistotietojen mukaan lähes koko lasti olisi pelastettu. Alus on jäännyt pintahylyksi. Uppoamispaikaksi on mainittu Jussarö Gaddar. Tämä kuulostaa loogiselta. Ongelmana on vain se alue on erittäin laaja. Ottaen huomioon että haaksirikosta on kulunnut yli 200 vuotta niin "Gaddarna" on silloin saattanut tarkoittaa kaikkia Jussarön ympärillä olevia luotoja, ei vain eteläpuoleinen merialue. Ristiriitaista on se että miehistö souti saman tien  Jussarösta pohjoiseen Espingskärin. Miksi? Oliko se lähempänä haaksirikkopaikka kuin Jussarö, vai mentiinkö vain aaltojen mukana? Tällainen rantahylky mitä ensisijaisesti etsitään, on yleensä erittäin vaikea löytää. Hylky on ajan saatossa paiskautunut osiksi, ja jäljellä olevat osat piileskelevät todennäköisesti jossakin notkelmassa johon ei niin vaan mennä ainakaan veneen kanssa.

25.11.2013. Selatesani kesällä otettuja viistokaikukuvia sattui eteen yksi kuva joka sai sykkeen nousemaan. Kuvan laidassa oli kaksi "viivaa" jotka olin aikaisemmin luullut "häiriöiksi". Kun suurensin kuvaa huomasin että kyseessä on kaksi pitkää puupalkkia. Melkein ulskaltaisin väittää että kyseessä on köli ja sikoköli. Nyt alkoi hatuttaa. Miksi en tarkastanut kuvia tarkemmin siellä kohteessa. Jostakin syystä oletin löytäväni hylynkappaleita ulompana. Nämä esineet olivat ihan kiinni rannassa. Kun ynnään yhteen kaikki uusi tieto, laskelmat, sekä tämä löytö, niin en ihmettelisi vaikka tässä olisi erittäin potenttiaalinen piilopaikka Hopeaprikille. Eipä silti, on sitä aikaisemminkin tultu kotiin häntä koipien välissä, mutta tämä kohde tutkitaan erittäin tarkasti tulevana suvena. Kesää odotellessa! :)

10.08.2014 Hopeaprikin löytämiseksi en ole tänä kesänä pistänyt tikkuakaan ristiin. Katsotaan syksymmällä ?

Kesän hylkyryöstelyt 11.11.2011

Lehdissä oli juttua siitä että kesän aikana olisi ilmennyt hylkyjen ryöstelyä suomenlahdella. Hylkyihin oli kajottu ja irtaimistoa kadonnut.

Tästä lähti myös keskustelu käyntiin mm. snorkkeli.netissä. Valtaosa lukijoista pahoitteli tapahtunutta ja tuomitsi jyrkästi "hylkyjen ryöstelyn".

Itse koen keskustelun tarpeelliseksi. Onko aihe mustavalkoinen vai löytyykö tähän liittyen myös muita näkökulmia? Voiko muistoesineiden keräilyä olla puolustettavissa vai pitääkö kaikkea tuomita rankalla kädellä? Henk.koht. olen sitä mieltä että jos esine on vielä alkuperäisellä paikalla itse hylyssä, niin sen irrottaminen on tuomittavaa. Entä sitten jos törmäät esineeseen esim. tykinkuulan tai pulloon, joka makaa merenpohjassa kymmenien metrien päässä itse hylystä,  ja suoritat "pelastuksen". Pitääkö tuntea itseensä rikolliseksi, vai todeta että kävipä hyvä säkä? Ketä se palvelee jos esine jää sinne sedimentin sekaan ikiajoiksi odottamaan lopullista tuhoutumista. Eikö silloin ole parempi että esine otetaan talteen. Silloin on ainakin mahdollisuus että esinelle annetaan mahdollisuus kertoa oman tarinansa jälkipolville. Joko yksityisessä kokoelmassa tai museossa?

Henk.koht. olen sitä mieltä että sellaiset kohteet joissa käydään ihailemassa ehjiä hylkykokonaisuuksia pitää ehdottomasti jättää rauhaan. Oli kohde sitten muinaismuistolain suojaama tai ei! Itsestään selvää on myös että historiallisesti arvokkaat hylyt jätetään rauhaan. Jos välttämättä tarvitaan lankunpätkiä esim. ilmapuntarin taustalevyiksi niin niitä voi käydä hakemassa niistä lukuisista rantajäännöskentistä jotka ovat jäänteitä loppuun palvelleista laivoista jotka eivät enää kelvanneet omistajilleen eivätkä myöskään ole kelvanneet merimuseolle. Niitähän maassamme riittää.

Todettakoon vielä että suuri osa hylyistämme ei nauti muinaismuistolain tarjoamaa suojaa. Tällaset hylyt ovat alle 100 vuotta sitten uponneet alukset. Toki näitäkin laivoja saattaa suojata lakeja kuten "sotalaki", poliisilaki tai sitten ne ovat yksityistä omaisuutta. Löytyy myös kansainvälisiä tai muiden maiden kansallisia lakeja jotka saattavat olla jyrkässä ristiriidassa meidän muinaismuistolakimme kanssa? Esim. Iso-Britannian kuninkaalinen laivasto ei ikinä luovu laivojensa omistusoikeudesta. Eli meillä on kaistale harmaata vyöhykettä laittoman kajoamisen ja luvallisen "meripelastuksen" välillä.

( 15.03.2012. varastetuksi ilmoitettu laivakello on myöhemmin löytynyt ko.hylyn ruumassa)

Elokuu 2012

Nyt löytyi erään rantasaunan alta lisää kattotiilejä joka saattaa olla peräisin Hopeaprikistä. Aikaa siitä kun nämä tiilet nostettiin merestä on vain kulunnut yhden sukupolven verran, joten löytäjä ja löytöpaikka ei ole enää tiedossa. 

Asiantuntijoiden mukaan tämänkaltainen kattolaatta edustaa juuri sitä mallia mitä 1700- luvulla valmistettiin. Meriselityksessä mainittiin että lasti koostui "af roda takpannor", eli punaisia kattopaanuja! 

Noita tiilihylkyjä on viime aikoina  löytynyt Jussarön vesiltä useampia, ja kaikkihan ovat löytäjänsä mielestä juuri se oikea hopeapriki!

Löydön varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin useita todisteita ennen kuin kannattaa hyppiä tasajalkaa.

Hylky on ollut pintahylky ja meripelastus on suoritettu. Alustyyppi samanlainen kuin wrou Maria. Haaksirikkopaikka Espingskärin edusta. 

Haamuhylyt.

Ajan mittaan olen alkanut suhtautumaan skeptisesti joidenkin hylkyjen olemassaoloon. Hylkyilmoituksia on tehty esim. merimuseon, mutta tarkat tiedot hylyn kunnosta, lajista ja sijainnista ei aina ole harrastajien saatavissa. Yksi tällainen tapaus on vanha "proomuhylky" joka on kerrottu sijaitsevan Jussarön vieraslaiturin ja malmilaiturin välissä. Voidaan sanoa että paikka on nyt sukellettu, ja muuta puutavaraa ei ole löytynyt kuin muutama vanha laudanpätkä ja yksi järeämpi parru. Nämä kappaleet löytyivät siis vieraslaiturista etelään matalassa vedessä. Saattaa olla että puutavara on peräisin hylystä, muuta luultavasti se on peräisin vanhoista laiturirakenteista? Tätä hylkyä ei tulisi sekoittaa "rautaproomuun" joka makaa keskellä väylää malminlaiturista länteen.

Myös "Itäisenlahden hylkyä" on vuosien saatossa etsitty monen retkikunnan toimesta. Merimuseon äskettäin julkaisemien tietojen mukaan, hylky sijaitsisi aivan rannan ja luotojen välissä, itäisellä "sepelikivirannassa". Alue on melko pieni ja pohja on kallioinen. Joten luulisi että jos tässä paikassa olisi aikoinaan uponnut edes jonkinlainen alus, niin vielä tänä päivänä siitä löytyisi varmasti helposti tunnistettavia hylynkappaleita. Mutta alue vaikuttaa tyhjältä. Muutamia laudankappaleita tältäkin alueelta löytyi, mutta vaikutti selvästi nykyaikaiselta rakennustarvikkeelta. Mutta ei lannistuta, Jussarön salmessa on vielä piilossa kaksi hylkyä jotka ovat minulta jääneet löytämättä.  Eli etsiminen jatkuu !

- Elokuu 2013. Jussarön "lauttalaiturin" edusta on nyt tutkittu ja kuvattu läpikotaisin. Alueella ei ole hylkyä. Puutavaraa kyllä löytyy, mutta ne ovat peräisin laiturirakenteista. Toki on mainittava että joukossa löytyi kyllä yksi kaaren muotoinen puukappale joka voi hyvinkin olla peräisin jostakin hylystä! Sen historia olisi mielenkiintoista saada selville?  Ne salmessa olevat "piilossa" olevat hylyt ovat selvinneet. Toinen löytyy itäisen suuaukon ulkopuolelta ja toinen pieni hylky makaa Graf Nikitan Perän vasemmalla puolella kokonaan hautautuneena pohjasedimenttiin. Liekö sitten kyseessä joku Nikitan "iso-apuvene"?

- 01.06.2011 Snappertunan "puutarhaväylän" keskellä, Wäxärin pohjoispuolella 6. metrin syvyydessä löytyi tällainen. Pituutta on joku 10-15 metriä. Liekö joku purettu, poltettu tai ylikuormitettu isovene joka on ajan saatossa täyttynyt sedimentillä?   Loppusyksy lienee ainoa järkevä ajankohta tutkia löydöstä sukeltamalla, näkyvyyden ja vilkkaan liikenteen takia.

Kuva alhaalla.

Boxin sataman edustalla on löydetty hylky tai jokin muu ihmisen kadottama esine, joka on vielä sen verran neitseellinen että sitä ei ole edes sukellettu. Kohde kun sijaitsee keskellä sisäväylää.

11.06.2011. Vihdoinkin pääsin kokeilemaan Humminbirdin 898 viistokaikuplotteria. Laitteesta tulen myöhemmin tekemään kattavampi reportaasi. Laite on varustettu 455 ja 800 kHz keilalla. Ensivaikutelma on että laite on "tuhti paketti" jossa on voimaa. Gps ja kaikuluotain toimii erittäin hyvin tässä yksilössä. Näyttö on
kuitenkin SI toiminossa hiukan plaisu, ainakin kun vertailee 798.iin. Mutta kait tähänkin tottuu. 800 kHz. in keilalla kuvatessa olin yllättynyt kuvan tarkkuudesta mutta samalla kuinka kapean kaistaleen tällä pystyy tarkastelemaan. Korkeampi taajuus näyttäisi myös olevan nirso kuvausolosuhteiden suhteen. Avomerellä tasalämpimässä vedessä oli näkyvä kaistale leveämpi kuin sisävesillä missä lämpötilaerot sotkevat luotausta. Ohessa nätti kuva Graf Nikitasta.

Venemessut 2013

Messut takana ja uusi purjehduskausi edessä! Uutuutena oli tänä vuonna 360* näyttävä anturi. Anturi herätti suurta kiinnostusta alan harrastajien keskuudessa, mikä oli myös odotettavissa. Tästä lisää viistokaiku sivuilla.

Normarkin ostastolla oli runsaasti alan ammattilaisia niin töissä kuin myös vieraina. Näiden kanssa seurusteleminen on aina antoisaa. Samalla saa päivittää ja paikata omaa osaamista. Kiitoksia erityisesti Merinorpille ja puolustusvoimien edustajalle!

Myös alan harrastajat näyttivät viistokaikukuviaan, ja täytyy kyllä todeta että kuvien taso, sekä paneutuminen tähän harrastukseen on tänä päivänä kyllä ehdottomasti huippuluokkaa, kansainvälisestikin katsottuna.

Erityisesti jäi mieleen eräs kuva joka oli otettu hylystä joka oli vastikään löydetty aivan Helsingin edustalla.

 

 

Jussaröpäivä 2010.

Paikalla oli torikauppiaita, viihdyttäjiä sekä tavanomaista markkinameinikiä. Viranomaisia edustivat merivartiosto uudella partioveneellään sekä helikopterilla. Tapahtumaa kunnioitti läsnäolollaan myös meripelastus, palokunta, sekä puolustusvoimat Jurmo ja G-veneillään.

Koska vietän paljon aikaa "saaressa", pyysivät järjestäjät jos voisin juhlapäivän kunniaksi jotenkin tuoda esille sukellus-harrastuksen ja vedenalaisen perinnön, ne kun ovat olennainen osa saarta ja sen historiaa.

Tähän suostuin. Raahasin matkaan sukellus ukon, merestä poimittua romua ja "aarrearkun", ja pystytin "leirini" rannalle. Ainakin lapset olivat kiinnostuneita "sukellusukosta". Aikuiset ei sen kummemmin jäänyt osastolle kiertämään, mutta useita hyviä kontakteja onnistuin kuitenkin luomaan, joten päivä oli siinä mielessä onnistunut. Joku veneilijä tiedusteli että miten tulisi käyttäytyä jos havaitsee sukellustoimintaa reitillään.

Ja kai se osasto oli jotenkin saanut positiivista huomiota kun kerran pääsin paikallislehteen, ja bonukseksi tuli kaksi "buukkausta"  kesä 2011 tapahtumiin.

Lähdin itse päiville siinä toivossa että yleisön joukossa löytyisi henkilöitä jotka voisivat antaa mahdollisia vinkkejä piilossa olevista hylyistä. Tällaisia kontakteja ei tullut vastaan kuin yksi, mutta sekin oli sitäkin merkittävämpi. Yksi projekti pompsahti taas raiteille, ja päästiin siinä suhteessa mukavasti eteenpäin. Työt eivät siis menneet hukkaan!

Suosittelen myös muille harrastajille ja seuroille, menkää esittelemään toimintaanne. Näin rakennetaan hyvä kontaktipinta kesäasukkaiden ja saaristolaisten kanssa. Voi myös saada mahdollisuuden kuulla mielenkiintoisia tarinoita, ja samalla voi myös saada hyviä vinkkejä että missä kannattaa sukeltaa. Voi tulla jopa pyyntöjä että voisiko joku tulla katsomaan että mihin ne verkot aina tarttuu kiinni.


2pv Heinäkuuta 2012 pidettiin Raaseporin Sandnäsuddin laiturilla markkinat. Teemana tänä vuonna oli turvallisuus. Paikalla mm. palokunta, pelastuspalvelu, sammutin-tarkastuksia, jne. Allekirjoittanut osallistui myös tilaisuuteen. Esittelyssä sukellusharrastus yleensä, paikalliset hylyt, ja Humminbird viistokaikuluotaimet. 

Mitään tungosta ei ollut, mutta muutamia mielenkiitoisia henkilöitä pääsin tapaamaan joilla oli ns. perimätietoa mahdollisista hylyistä. Yleisön joukossa oli myös niitä joiden poiju- ja laiturikettigit kaipasivat huolenpitoa.


20.07.2013  Pidettiin Raaseporin Sandnäsuddin perinteiset saaristolais markkinat.

Olin pyydetty paikalle esittelemään vedenalaista maailmaa. Tänä vuonna painopiste oli VA-videoiden näyttäminen. Esitys ei nyt ollut mikään jättimenestys kun kerran ulkona oli kunnon kesäkelit ja esitys tapahtui sisätiloissa. Yleisö istui ymmärrettävistä syistä mielummin ulkona virvokkeiden parissa, kun sisällä pimeässä kahviossa videoita töllöttämässä. 

Tämä oli tietysti odotettavissa. Mutta kuten olen todennut myös aiempina vuosina, niin kunhan saan luotua kontaktipintaa edes yhteen henkilöön jolla olla on kerrottavana joitakin mielenkintoisia (perinne)tietoja haaksirikoista ja hylystä, niin reissu on ollut kannattava. Ja näinhän kävi myös tänäkin vuonna.

Ensi vuonna taidan jättää nämä "promo" keikat väliin, ehkä?

Make a free website with Yola